Rajantakaisia karjalaiskyliä Kolatselässä ja Vieljärvellä

Tällä videolla siirrymme ajassa taaksepäin, Salmin itäkylien takaiseen maailmaan; Kolatselkään ja Vieljärvelle. Sotien jälkeen nämä kylät olivat meille suomalaisille tuntemattomia, mutta nykyään Värtsilästä matkataan Petroskoihin Kolatselän kylän kautta. Aiemmin 1990-luvulla Petroskoihin matkattaessa kiersimme Suojärven tai Aunuksen kylien kautta Petroskoin suuntaan. Olen päässyt tutustumaan Kolatselkään ja Vieljärven kyliin useita kertoja matkoillani. Maisemat Impilahdessa, Salmissa sekä rajantakaisissa Kolatselän, Vieljärven ja Kinnermäen kylissä ovat tuoneet mieleen vanhat rajantakaisten karjalaiskylien suomalaisasutuksen.
Kolatselkä oli Impilahden Uomaan ja Salmin Käsnäselän kylien itäpuolella sijainnut karjalaiskylä. Kylä sijaitsee Tulemajärven pohjoisrannalla, noin kuuden kilometrin päässä Suomen vanhasta rajasta. Vanhan rajan paikka on edelleen näkyvissä Kolatselkään johtavan maantien molemmin puolin.
Kolatselästä Salmin Orusjärvelle johti aiemmin maantie, jota käytettiin rajanylitysliikenteessä. Salmilaiset ja Kolatselän ja Vieljärven asukkaat käyttivät tietä ahkerasti kauppa-asioilla, Salmiin ja Valamoon matkustaessa sekä metsätöihin mennessä aina vuoteen 1918 saakka. Suomen itsenäistymisen jälkeen raja sulkeutui ja raja-alueen vartiointi alkoi. Rajan molemmin puolin pystytettiin vartioasemia ja tarkastuspisteitä kaikkialle Suomelahdesta Petsamoon saakka. Kolatselän alueella asui 1930-lukuun saakka pääasiassa Aunuksen karjalaisia, jonkin verran suomen sukuista väestöä. Kylissä puhuttiin livvinkarjalaa ja tulemajärven murretta. Neuvosto-Karjalan alueella oli kaksi murrealuetta; Vienan karjalan ja Aunuksen karjalan murteet. Vienan karjalan kieli oli lähempänä suomen kieltä, mutta myös Aunuksen karjalan murretta ymmärrettiin Suomen rajapitäjissä. Kolatselän ja Vieljärven kylissä puhuttiin 1900-luvun alussa livvinkarjalaa ja Tulemajärven murretta, niitä puhuivat myös Salmin ja Hyrsylän kylien asukkaat ennen talvisotaa.
Tietolähteinä olen käyttänyt aiemmin mainittujen lisäksi wikipedian sivustoilta saamia tietoja. Videossa olevat valokuvat olen muuttanut värikuviksi kuvankäsittelyohjelmilla.
#salmi
#Impilahti
#Orusjärvi
#Kanabro
#Käsnäselkä
#Uomaa
#Kolatselkä
#Palolahti
#Palojärvi¨
#Kaunoselkä
#Pannila
#Jyrkilä
#Vieljärvi
#Kinnemäki
#karjala
#Tulemajärvi
#Aunus
#Itä-Karjala
#ilomantsi
#

[@dornier2643]

Kiitos jälleen upeasta videosta!

[@jarmoeskela6880]

Näiltä kohtaloilta veteraanit meidät pelastivat 🇫🇮🙏🏻...

[@Peksu-zg2tb]

Kiitos hienosta videosta. On Ensiolla ollut suuri työ etsiä kaikki historia tiedot , mutta amattimiehenä hän sen osaa. Voi kun tulisi normaalit ajat ja pääsisi kesällä ajamaan Karjalaan ja Petroskoihin ihan ajan kanssa . Sitä odotelessa hyvää kesää kaikille Karjalan ystäville.

[@pavenext5372]

Onko suomaiskylistä Inkerinmaalla aineistoa?

[@vuokkovaaranmaa959]

Mikä on vajaakeskikoulu 🤔

[@ensiokettunen]

Näkisin, että Neuvostoliitossa oli aikanaan alkeiskoulu, vajaakeskikoulu ja keskikoulu. Suomessa vastaavasti olivat alakansakoulu (1-2), yläkansakoulu (3-6) ja keskikoulu sekä supistettu kansakoulu. Kansakoulutodistuksen sai kun kävi 6 vuotta, 36 -viikkoista eli 216 viikkoa koulua. Supistetussa kansakoulussa viikkoja oli 80 vähemmän, niitä toteutettiin usein pienissä kylissä. Isäni kävi supistetun kansakoulun, äitini kansakoulun nykyisen rajan takana, mummoni Anna kävi kansakoulunsa venäläistämiskoulussa Vegaruksessa.

[@maijulindstrom351]

Kiitos näitä on mukava katsella.Suomen historia sotavuosilta kertoo paljon.Ihanaa että teet näitä videoita.Kaunis Kiitos

[@iivaridark6850]

Hyvä video, kiitos! Niin se vain on että kun naapurit on keskenään tekemisissä ja joskus yhteisissä toimissa niin ei tule riitoja - nyt kun rajan yli ei ole kontakteja niin riski riidoista on paljon korkeampi.

[@glebsakhon9388]

Спасибо. Kitos. Thank you

[@tomsilven]

Kiitos