Miten vähemmistöstressi voi näkyä vanhemmassa?

Videolla Setan sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen johtava sosiaalityöntekijä, Maarit Huuska kertoo miten vähemmistöstressi voi näkyä vanhemmissa.
Vähemmistöstressi vanhemmalle voi vaikuttaa siihen, että tulee riittämätön olo ja voimakas huoli lapsesta ja hänen tulevaisuudestaan. Vanhemmalle se on usein aika rankkaa kannatella huolta siitä, että lapsi voi joutua kokemaan jotain epäoikeudenmukaista tai häiritsevää käytöstä.
Tämä saattaa aiheuttaa vanhemmalle sen, että hän ehkä jopa vähän liikaakin ajattelee lapsen tulevaisuutta huolien ja pelkojen kautta. Eikä ehkä tunnista tai hoksaa ajatellakaan, että mitä lapsen ainutlaatuisuudessa ja yksilöllisyydessään, siinä että hän sateenkaareva tai trans-, mitä hyvää siinä on. Millaisia voimavaroja ja taitoja lapsella voi olla siitä positiosta katsottuna. Eli tulevaisuudenkuva voi olla tarpeettomasti, jopa huolten sävyttämä.
Jotta vanhempi voi ylläpitää valoisaa tulevaisuuden kuvaa yllä, se varmasti vaatii aikuisten transihmisten tarinoiden ja kokemusten kuulemista. Joka tuo perspektiiviä. Ellei he itse kuulu sateenkaarivähemmistöihin. Sillä onhan sekin mahdollista, että koko perhe on sateenkaareva tai lähisuhteissa on queer-ihmisiä, joiden myötä myös vanhempien kompetenssi lapsen tukemisessa voi olla parempaa.
Joskus vanhemmat saattavat jo mielessään matkata pitkälle lapsen tulevaisuuteen ja murehtia esimerkiksi transhoitoihin liittyviä asioita, vaikka lapsi ei välttämättä koskaan tule tarvitsemaan tai haluamaan niitä.
Vähemmistöstressi voi näkyä vanhemmassa tai lapsen läheisessä varovaisuutena, että loukkaa jotenkin vähemmistöön kuuluvaa. Myös loukkaantumisen tunteita voi tulla, jos nuori on kovin puhumaton eikä jaa sisäistä maailmaansa muille. Vaikka vanhempi haluaisi olla enemmän avuksi ja tukena.
On myös mahdollista, että vanhempi omaksuu laajemmasta kulttuurista tai yhteiskunnasta tiettyjä asenteita, jopa transvihamielisiä asenteita. Silloin voi tulla iso sisäinen konflikti, kun on suuri rakkaus omaa lasta kohtaan ja toivoo hänelle hyvää ja onnellista elämää. Mutta sitten voi olla itseä satuttavia ajatuksia mielessä tai lastakin satuttavia ajatuksia, vaikka synnistä tai siitä, että lapsi kuuluu vähemmistöön. Siitä voi syntyä sisäisiä ristiriitoja ja tarvetta prosessoida sitä asiaa. Sopeutumisen prosessi voi olla pitkäkin, jopa useita vuosia. Tällöin on tärkeää, että vanhempi, vanhemmat tai läheiset saavat itselleen tukea ja apua jotta mahdolliset kysymykset, ja vaikeat tunteet käsitellään muualla kuin lapsen kuullen.
Vanhemmille suunnattua tietoa ja palveluja löydät täältä: sukupuolenosaa...
Videot on tuottanut Sense of belonging -hanke. Sense of belonging on Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen, Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen ja Helsinki Pride -yhteisö ry:n yhteishanke. Hankkeen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+). Lue hankkeesta lisää: sukupuolenosaa...
Nuorille suunnattua tietoa ja tukipalveluita löydät täältä: sukupuolenosaa...
Videot on kuvannut ja editoinut Mikko Patrikainen