Elätkö niin kuin opetat, Vesa Puttonen?
Вставка
- Опубліковано 13 лис 2023
- Monien suomalaisten talous on ollut koetuksella inflaation ja korkojen nousun myötä. Aalto yliopiston rahoituksen professori ja sijoitusguru Vesa Puttonen antaa arvokkaita vinkkejä siihen, miten omaa talouttaan voi hoitaa fiksusti laskusuhdanteen ja epävarmuuden keskellä.
Vesa paljastaa myös millainen hän on itse sijoittajana. Elääkö hän niin kuin opettaa? Ja mihin hän ei suostu sijoittamaan?
Kuulet myös, miltä omien säästöjen käyttäminen tuntuu nuoresta asti säästäneelle Vesalle. - Фільми й анімація
Mä olen tätä Puttostakin vanhempin yli 10 vuotta. Mulle joskus sanotaan, että mikset ala törsäillä varojasi mitä sulla on, siksi kun olet yksinäinen mies eikä perhettä tai lähiomaisiakaan, jotka olisivat sen tarpeessa mitä multa jää. Kuitenkin jos kokisin sijoituspääomieni hiipuvan, niin varmasti masentuisin. Nää nykyiset pienet varani mitä mulla on ovat sellaisessa muodossa(mökkiä, rantatonttia ja metsäpalstaa), että myös töitä näiden kanssa teen ja teetänkin, ja pyrin niin nostamaan näiden arvoa ja myös bisnestavoitteita näiden kanssa on. Ja siis juurikin tämä on mulle sitä mikä pitää elämässä kiinni.
Asunnoissa mulla oli suurin osa , mutta nyt ei ole enää kuin yksi vuokrakämppä ja omana asuntona pieni kerrostalokämppä. Myös pörssissäkään ei paljon mitään nyt ole, joskin niiden vähienkin kanssa olen jotain 6000 tappiolla viimeiseltä puolitoista vuodelta.
Mä ajattelen, että ihan jo piruuttanikin haluan pelailla näiden pienien varojeni kanssa parhaan kykyni mukaan, niin että en ainakaan ihan persaukiseksi asti kupattuna päätyisi kuolemaan.
On mulla kyllä pieni työeläkekkin, mistä en kyllä paljon säästele. Eikä siitä oikeastaan paljon voikkaan säästellä, kun se on sen verran pieni.
Vesalle pakko esittää kysymys: miten ihmeessä inflaatio voi tulla yllättyksenä järkyttävän valtio- ja keskuspankkivetoisen elvytyksen ja rahan printtauksen jälkeen. Siis kun inflaatiohan ei ole sektoraalista hintojen nousua vaan rahan arvon tietoista heikentämistä luomalla lisää rahaa esimerkiksi lainaustoiminnalla. Ei inflaatiota vain tapahdu itsestään vaan se on aina itse aiheutettua, ja keskuspankeilla on oma merkittävä rooli inflaation synnyssä. No inflaatiosta taas väistämättä seuraa aina jonkinlaista korkojen nousua. Siitä voidaan sitten keskustella, että oliko ennakoitavissa, että keskuspankit uskaltavat nostaa ohjauskorkoa niin paljon kuin ovat nostaneet. Mutta toki korko voi nousta ilman ohjauskoron nostamistakin. Minä niin hämmästelen tätä keskustelua. Sama kuin joku sanoisi, että hänelle tuli yllätyksenä se, että kun hyppäsi ilmaan, niin putosi alas.
Kommenttiani vielä täydennän. Tässä juuri kuuntelin Aki Kangasharjun kirjaa Talouden ilmestyskirja. Siinä Aki sanoo, että inflaatio on jokaiselle ihmiselle hieman eri, riippuen siitä mitä hyödykkeitä ostaa. Tällaisesta toteamuksesta ilmenee täydellisesti inflaatiokeskustelun harhaoppisuus. Jos rahan määrä lisääntyy 100 rahasta 120 rahaan, inflaatio on 20 %. Ei se inflaatio riipu sähkön hinnasta, asuntolainojen korosta jne. Inflaatio näkyy jollain aikajaksolla hinnoissa, kun ihmiset saavat tiedon rahan lisääntymisestä (havaisevat sen). Sen sijaan jos sodan johdosta sähkön hinta nousee, kyse ei ole inflaatiosta. Jos rahan määrä ei lisäänny mutta esiintyy hintojen nousua vaikkapa kulutushyödykkeissä ja asumiskuluissa, samalla voidaan varmuudella sanoa, että jotkut hyödykkeet ovat halvenneet. Ne vain eivät ole sellaisia, joita kuluttajat kysyvät. Näin on sen vuoksi, että markkinoiden hyödykkeet yhteensä eivät voi koskaan maksaa enemmän kuin mitä markkinoilla on liikkeelle laskettua rahaa. Teoriassa kaikella rahalla saa ostettua aina kaiken. Keskuspankit yms tahot siis johtavat meitä harhaan, kun he puhuvat infaatiosta erilaisten ostoskorien hintavertailujen kautta. Inflaatiota aiheutuu, kun otat pankista lainaa. Silloin sitä rahaa luodaan lisää. Ja kun keskuspankki nostaa korkoa, lainaa ei oteta ja lainoja maksetaan pois. Tällöin elämme välittömästi deflaatiossa, vaikka keskuspankkien seuraamaat asumiskulut tms hinnat hinnat vielä nousisivatkin.
Se on juurikin näin. Kun massiivinen rahan levitys, jakelu ja törsäily aloitettiin ensin koronan varjolla, niin kaikki ekonomistit ja ns. talouden ammattilaiset mediasa kertoivat siitä miten inflaatiosta ei ole pelkoa. Toki tämän sanoivat sellaisen vähän kieron katseen saattelemana.
Minä kyllä tiestin tuollaisesta infalaation ryöstäytyvän jollain viiveellä, ja niinhän se tekikin. Vähän oli mulla varoja nollakorkoisella tilillä, ja siinä jo vähän paniikissakin sijoitin 21 kesällä maakiinteistöihin, kun ei parempaakaan kohdetta tuntunut löytyvän. Sitten vielä tuli löylyä lisää Ukrainan sodan ja venäjän energiauttujen vuoksi, joita niitäkin paljolti rahan printtauksella ja siitä seuraavalla inflaatiolla kustannellaan. Ja ekonomistit ja talouden ammattilaiset paasaavat mediassa siitä miten inflaatio on jo taittunut, ja että korkoja siksi pitää laskea.
Ekp:n kalkkuna paasaa totisena, mutta vasten parempaa tietoaan hänkin paasaa.
Tässä oli koronan varjolla tehtyjen elvyytysten osalta valtamediassa esiintyvien ekonomistien ja poliitikkojen mielipiteenä se, miten se on huono asia kun heidän mielestään elvyytysrahat päätyvät vain pörssiiin aiheuttaen pörssikurssien nousua.
No jos vaikka pörssiinkin nämä elvyytysrahat menisivät tai johonkin muuhun sijoitukseen, niin tavallaan se olisi parempi kuin mitää suoremmin kiertoon hintoihin ja palkkoihin, sillä jälkimmäiseen päädyttyään inflaatio reaalisoituu. Se vaan on niin, että kyllä ne luodut uudet velkarahat kiertoonkin aina jollain viiveellä päätyvät, ja inflaatio siitä reaalisoituu, ja niin se nytkin meni. Mutta jos siis ne uudet luodut rahat päätyisivät ensin paljolti joihinkin sijoituksiin, niin se ainakin kasvattaisi sitä viivettä minkä jälkeen ne päätyvät kiertoon ja inflaatioksi, jolloin niillä rahoilla ehtisi paremmin jotain hyväksi katsottua asiaa rahoittaa.
No eipä ne pörssikurssit paljon ehtineet nousta, vaan laskua sitä on Hässinkin pörsissäkin ollut jo toista vuotta, ja asuntojen hinnat myös ovat laskeneet paljon jo ihan numeraalisestikkin.
Sitten on nää jutut siitä miten ekp luo velkarahaa, mutta että se kuitenkin kerää nämä takaisin velallisilta lyhennyksinä(korkoineenkin vielä, mikä on oma juttunsa, mutta ei siitä nyt tähän), ja kuolettaa ne siinä samalla pois. No uskoo ken uskoo tällaiseen. Mutta se on selvä, että ei tällaiset rahat kuoletetuiksi päädy kuin korkeintaan osin. On siinä sen verran kovat poliittiset paineet ja hirveä deflaation pelko miksi ei näin juurikaan päädytä tekemään. Ja onhan se nykysysteemissä tää talouskasvu ihan välttämätöntä(erityisesti julkisen puolen rahoitusta veroineen etuuksineen ajatellen) vaikka sitten pelkkää numeropöhöä jos ei reaalikasvua