@@kiipia3669 No ei se mikään laatupuun malliala tietysti ole. Tyvitukeissa jää oksaton osa vähäiseksi. Välitukeissakin on aika isot kuivat oksat. Latvatukit on ihan ok. Mutta ihan tavallinen metsä vertaistensa joukossa. Laatupuut kasvatetaan toisissa paikoissa ja toisilla menetelmillä. Ihan ok mäntyä tuossa saisi nykymenetelmillä kasvatettua. Kuusivaltaista viljelymetsää en tuohon laittaisi missään tapauksessa, sillä kuivuuden aiheuttama tuhoriski kohonnee tulevaisuudessa liian suureksi.
Itse laitoin sekasin mäntyä ja kuusta tuoreeseen kankaaseen. Kahteen eri kuvioon eri aikaan. Toinen kuvio epäonnistui kun sattui pari-kolme kuivaa kesää ja kuuset jäi männyn jalkoihin lähdössä... männyt nyt 5-7m pitkiä ja kuuset 1-2 metrisiä. Toinen kuvio onnistui paremmin ja kuuset valtaosin saman pituisia männyn kanssa. Molemmat noin 2-3 metrisiä. Sekahavupuuston onnistuminen vaatii näemmä vähän myös tuuria sopivan maapohjan lisäksi.
@@veijomiettinen733Tätä se on. Tietysti nyt tuommoinen on vielä vähän opettelua, kun ei ole paljon sekahavupuustojen perustamista harrastettu. Minulla on kanssa silmän alla yksi kuvio, jossa on kuusia ja mäntyjä istutettu; männyt nyt metrikaupalla kuusia karussa. Onneksi tässä tapauksessa on kuuset enempi kuvion toisessa reunassa, männyt toisessa, niin ei paljon haittaa. Mikrokuviointi olisi yksi vaihtoehto. Eli parikymmentä mäntyä ryhmänä, taas parikymmentä kuusta jne. Silloin ei erilaiset kasvurytmit niin haittaa. Ihan villi heitto olisi tietysti istuttaa kuusta joka toiseen mättääseen, ja (pullo)kylvää mäntyä joka toiseen. Silloin voisi rytmit olla usein aika kohdallaan - kunhan ei männyt jää kaiken muun mättäissä rehottavan jalkoihin.
Lähinnä pistää silmään tuossa noiden puiden tyvien mutkaisuus, onko käytetty tuohon aikaan yleistä ns osuuskauppasiementä, istutettu huonosti vinoon, lumi painanut vinoon, liian rehevä pohja vai mikä on syynä?
Osuuskauppasiementä tuossa ei ole käytetty. Ainakin osia tuosta alasta on joskus kulotettu, mutta en nyt tarkastamatta ole varma, että onko juuri tuo kohta kulotettu. Jos on kulotettu, niin on mahdollista että uusi metsä on kylvetty kuokkalaikkuihin, mutta ei ihan huonoimmalla siemenellä. On se voitu istuttaakin. Silloin kyseessä ovat olleet paljasjuuritaimet, jotka tottumattoman istuttajan jäljiltä olivat alttiita heinän ja lumen aiheuttamalle kenoutumiselle. Ja rehevä pohja tietysti aiheuttaa tätä heinätuhon alttiutta erityisesti. Samoin rehevässä pohjassa juuristo saattaa kehittyä hitaammin suhteessa runkoon ja latvukseen, siis verrattuna karumpaan paikkaa, jossa juuria on pakkokin kasvattaa aiemmin - tämäkin ehkä altistaa kenoon menemiselle. Eli kyllä olit jäljillä arvailuinesi. Tuohan on varsin tavallinen näky tuoreen kankaan tuon ikäisissä männiköissä. Ei ne useinkaan niin pahalta näytä kuin jotkin lehtomaisen kankaan männiköt, erityisesti pelloille perustetut. Nykyään noita tuoreen kankaan männiköitäkin osataan perustaa ilman, että jälki on ihan tuommoista.
@@mukamas_Sen verran tuossa tarkastin, että ei ole kulotettu. Hakkuuvuosi on todennäköisesti 1971 tai 1972. Sen jälkeen alue on aurattu (vaan ei kuitenkaan syväaurattu, koska sen jäljet näkyisivät edelleen) ja istutettu männylle. Mutta ei tarvitse edes olla istutettu pahaan paikkaan aurauspalteeseen, että osa puista muodostuu lengoiksi. Sekin riittää, että paljasjuuritaimet on jääneet vähän liian pintaan. Ja heinää on arvatenkin ollut taimivaiheessa hyvin runsaasti, ja se jo yhdessä lumen kanssa voi viedä oikein istutetut taimetkin kenoon.
Laatu kyseenalaista. Kuivaa oksaa tyvet lenkoja. Sellukattilaan.
@@kiipia3669 No ei se mikään laatupuun malliala tietysti ole. Tyvitukeissa jää oksaton osa vähäiseksi. Välitukeissakin on aika isot kuivat oksat. Latvatukit on ihan ok.
Mutta ihan tavallinen metsä vertaistensa joukossa. Laatupuut kasvatetaan toisissa paikoissa ja toisilla menetelmillä. Ihan ok mäntyä tuossa saisi nykymenetelmillä kasvatettua. Kuusivaltaista viljelymetsää en tuohon laittaisi missään tapauksessa, sillä kuivuuden aiheuttama tuhoriski kohonnee tulevaisuudessa liian suureksi.
Itse laitoin sekasin mäntyä ja kuusta tuoreeseen kankaaseen. Kahteen eri kuvioon eri aikaan. Toinen kuvio epäonnistui kun sattui pari-kolme kuivaa kesää ja kuuset jäi männyn jalkoihin lähdössä... männyt nyt 5-7m pitkiä ja kuuset 1-2 metrisiä. Toinen kuvio onnistui paremmin ja kuuset valtaosin saman pituisia männyn kanssa. Molemmat noin 2-3 metrisiä. Sekahavupuuston onnistuminen vaatii näemmä vähän myös tuuria sopivan maapohjan lisäksi.
@@veijomiettinen733Tätä se on. Tietysti nyt tuommoinen on vielä vähän opettelua, kun ei ole paljon sekahavupuustojen perustamista harrastettu. Minulla on kanssa silmän alla yksi kuvio, jossa on kuusia ja mäntyjä istutettu; männyt nyt metrikaupalla kuusia karussa. Onneksi tässä tapauksessa on kuuset enempi kuvion toisessa reunassa, männyt toisessa, niin ei paljon haittaa.
Mikrokuviointi olisi yksi vaihtoehto. Eli parikymmentä mäntyä ryhmänä, taas parikymmentä kuusta jne. Silloin ei erilaiset kasvurytmit niin haittaa.
Ihan villi heitto olisi tietysti istuttaa kuusta joka toiseen mättääseen, ja (pullo)kylvää mäntyä joka toiseen. Silloin voisi rytmit olla usein aika kohdallaan - kunhan ei männyt jää kaiken muun mättäissä rehottavan jalkoihin.
Lähinnä pistää silmään tuossa noiden puiden tyvien mutkaisuus, onko käytetty tuohon aikaan yleistä ns osuuskauppasiementä, istutettu huonosti vinoon, lumi painanut vinoon, liian rehevä pohja vai mikä on syynä?
Osuuskauppasiementä tuossa ei ole käytetty.
Ainakin osia tuosta alasta on joskus kulotettu, mutta en nyt tarkastamatta ole varma, että onko juuri tuo kohta kulotettu. Jos on kulotettu, niin on mahdollista että uusi metsä on kylvetty kuokkalaikkuihin, mutta ei ihan huonoimmalla siemenellä.
On se voitu istuttaakin. Silloin kyseessä ovat olleet paljasjuuritaimet, jotka tottumattoman istuttajan jäljiltä olivat alttiita heinän ja lumen aiheuttamalle kenoutumiselle.
Ja rehevä pohja tietysti aiheuttaa tätä heinätuhon alttiutta erityisesti. Samoin rehevässä pohjassa juuristo saattaa kehittyä hitaammin suhteessa runkoon ja latvukseen, siis verrattuna karumpaan paikkaa, jossa juuria on pakkokin kasvattaa aiemmin - tämäkin ehkä altistaa kenoon menemiselle.
Eli kyllä olit jäljillä arvailuinesi. Tuohan on varsin tavallinen näky tuoreen kankaan tuon ikäisissä männiköissä. Ei ne useinkaan niin pahalta näytä kuin jotkin lehtomaisen kankaan männiköt, erityisesti pelloille perustetut. Nykyään noita tuoreen kankaan männiköitäkin osataan perustaa ilman, että jälki on ihan tuommoista.
Vai olisko auraamalla muokattu ja taimet istutettu rinteeseen, joka pikkuhiljaa sitte luhistunut ja kallistanut taimet.
@@mukamas_Sen verran tuossa tarkastin, että ei ole kulotettu. Hakkuuvuosi on todennäköisesti 1971 tai 1972. Sen jälkeen alue on aurattu (vaan ei kuitenkaan syväaurattu, koska sen jäljet näkyisivät edelleen) ja istutettu männylle. Mutta ei tarvitse edes olla istutettu pahaan paikkaan aurauspalteeseen, että osa puista muodostuu lengoiksi. Sekin riittää, että paljasjuuritaimet on jääneet vähän liian pintaan. Ja heinää on arvatenkin ollut taimivaiheessa hyvin runsaasti, ja se jo yhdessä lumen kanssa voi viedä oikein istutetut taimetkin kenoon.