Voin kyllä samaistua Aleksin kanssa erittäin paljon tähän flashback cringeilyyn. Aivan hirveä tunne, joka voi tulla pahimmiten just keskellä yötä ku koittaa alakaa nukkuu tai ihan millon vaan ja se sattuu aivan penteleesti xd Sisäinen kärsimys jostain aivan merkitsemättömästä asiasta. Aivan turhaa myötistä sekin : D Also erittäin tärkeä aihe josta puhutte
Mielenterveysongelmat myrkyttävät mielen kaivon, asioista tulee mustavalkoisia ja kaiken näkee sen luoman (vääristävän) kuvun tai verhon takaa (kuten Aleksikin mainitsi). Haluaisin jatkaa paria videolla mainitsemaa aihetta syvemmin, osiltaan omien kokemuksien, osiltaan lukeman tiedon pohjalta sekä antaa neuvoa siltä pohjalta. Päihteisiin tukeutuminen voi olla elämäsi yksi huonoimmista päätöksistä ja vaikka tietäisit sen olevan huono vaihtoehto, silti tarpeeksi syvällä käydessä siitä voi tulla hyvä vaihtoehto, kun välität itsestäsi ja terveydestäsi vähemmän ja haluat edes hetkeksi eroon siitä maanpäällisestä helvetistä, vaikka tietäisit sen olevan haitallista myöhemmin, koska silloin lyhytaikaisista päätöksistä tulee tärkeämpiä kärsimyksen vähentämiseksi. Itselääkintä vahvistaa jokapäiväisen selviytymisen kierrettä, yleisesti ottaen pahentaa oloa pitkällä aikavälillä, mutta pahinta on riippuvuuden lisäksi, että pahoistakin asioista tulee silloin siedettäviä eikä jaksa nähdä silloin vaivaa parantaakseen asioita, vaikka mieliala paranisi, vaan sitä on yksi ongelma lisää kun on aika kammeta pois suosta. Avunsaaminen mt-ongelmiin on lisäksi vaikeampaa päihdeongelmaisena, sillä terveydenhuolto velvoittaa raitistumista ennen kuin mielenterveysongelmia aletaan hoitamaan ja jos et pysty olemaan raittiina, et saa apua. Tämä on siitä paska juttu, ettei tästä johtuen halua kertoa päihteiden (ongelma)käytöstä, koska sitten isketään loppuelämän ajan päihdeongelmaisen leima ja asioita katsotaan aina tämän linssin läpi (oma kokemus), vaikka päihteiden ongelmakäyttö vaikuttaa mielenterveyteen ja sen ongelmiin, ja näitä kahta tulisi hoitaa kumpaakin samaan aikaan, jotta olisi tarvittava tuki ja motivaatio kääntää kelkkansa. Päihteiden käytön lopettaessa mieliala ottaa heti osumaa, koska pakokeino katoaa ja asiat sekä tunteet joutuu kohdata entistä vahvempana ja/tai jatkuvana, jolloin motivaatio raitistua voi kadota - se tahdonvoiman määrän täytyy olla todella kova, jotta jaksaa taistella houkutuksia vastaan, erityisesti jos vastaan tulee todella, todella huono ajanjakso, eikä se taistelu välttämättä lopu koskaan, jos kohtuus ei ole vaihtoehto. Itsemurha oli pojille huomattavan vaikea aihe, isäni itsemurhan kokeneena ja monissa syvissä masennusjaksoissa itsetuhoisten ajatusten kanssa painineena sekä itsemurhaa useasti suunnitelleena (kerran oli hyvästä kaverista kiinni etten lähtenyt koittamaan ensimmäistä yritystä, kun pääsin hänen luokseen sen sijaan, että olisin ajanut sillalle ja alkanut miettimään hyppäämistä) aihe on ikävänkin tuttu, se on vaikea ja pelottava asia. Moni näkee itsemurhan itsekkäänä asiana, tämä puistattaa aivan helvetisti; jokainen meistä täällä elää loppupeleissä itseämme eikä muita varten (vanhemmat hiukan vähemmän), se ei välttämättä ole halu kuolla, vaan halu päästä kärsimyksestä eroon - silloin kuolema tuntuu hyvältä vaihtoehdolta, jos koko elämä on yhtä maanpäällistä helvettiä. Syvissä vesissä pragmaattinen ja objektiivinen kulma lentää romukoppaan, kun ajatukset ovat niin vääristyneitä, varsinkin jos syyllisyys itsestään painaa, eikä halua olla muille taakka, jopa kokee että se olisi muillekkin parempi ratkaisu. Itsemurha, ikävä kyllä, on pysyvä päätös (yleensä) väliaikaisiin ongelmiin, siksi itseäni näiden ajatuksien kanssa auttaa ajatus, ettei asiat ole pysyvästi pielessä tai korjaamattomissa, ainoastaan silloin voin antaa itselleni luvan harkita sitä vakavasti. Loppupeleissä itsemurhan toteuttaminen vaatii aika paljon palleja, on eri asia suunnitella kuin toteuttaa itsemurha ja siksi moni hakee päihtymystä tai toisia ihmisiä välikappaleena omaan tekoonsa, jos kantti ei muuten riitä. Jos ikinä päädytte tähän ratkaisuun, älkää ottako muita ihmisiä välikappaleiksi esim. kuorma-auton / rekan eteen ajamalla tai metron/junan eteen hyppäämällä, traumatisoitte viattomia ihmisiä ja saatatte sitä kautta pilata heidän elämän päästäksenne eroon omastanne. SE ON AIDOSTI ITSEKÄSTÄ. Moni miettii miksi jopa menestyneet, elämässä kaiken saavuttaneet voivat päätyä tähän ratkaisuun, lyhyt vastaus on sisällä vellova tyhjyys, jota ei mikään vie pois tai joka palaa kerta toisensa jälkeen. Pari niksiä näihin ongelmiin on viimeiseen asti hakea pragmaattista tai objektiivista näkökulmaa tunteiden sijaan, sekä luottaa ajatukseen, ettei mikään, _ei mikään_, ole pysyvää. Aleksi kun mainitsi antipsykoottisesta lääkityksestä, niitä määrätään ahdistuksesta ja masennuksesta skitsofreniaan asti, ei tarvitse olla koskaan kokenut psykoosia saadakseen reseptin niistä, ja joillakin ne auttavat masennuslääkkeitä paremmin ahdistukseen sekä masennukseen. Meikällä on sekä antipsykoottinen että mieltä tasaava lääkitys ilman että kertaakaan olisi todellisuudentaju kadonnut. Kuka tätä tekstiä suoltaa? 26-vuotias mies, joka on 13-vuotiaasta asti taistellut masennusta vastaan. Ensin toistuvia keskivaikeita, sitten vaikeita masennusjaksoja, joka muuttui tyypin 2 kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi (hypomaanisia eli lievästi maanisia sekä depressiivisiä jaksoja) pari vuotta sitten. Tiedän, etten tämän myötä tule koskaan pääsemään masennuksesta täysin eroon, mutta olen helvetin kiitollinen jokaisesta päivästä, jolloin en joudu kokemaan syvää masennusta, aikaisempien kokemuksien antaessa voimia niitä hetkiä varten, jolloin pääkoppaansa vastaan joutuu taistelemaan oman henkensä edestä. Ei haittaisi vaikka nukkumaan mentäessä en enää koskaan heräisi, mutta toivon viimeisen henkäyksen päästäessäni lähtötavan olevan muu kuin oman käden kautta, voisin silloin hyvästellä tämän maailman hymy huulilla tietäen voittaneeni taistelun.
Pari hyvää self-help UA-cam-kanavaa, jotka avaavat diagnooseja sekä niistä kärsiville että asioista kiinnostuneille on Polar Warriors kaksisuuntaiseen liittyen ja Living Well with Schizophrenia skitsofreniaan ja skitsoaffektiiviseen häiriöön (kaksisuuntaisen ja skitsofrenian risteytys) liittyen. On tärkeää hankkia mahdollisimman paljon tietoa, jos sinä itse tai lähimmäisesi kärsii (vakavista) mielenterveysongelmista, jotta osaisi tulkita sairauksiin liittyviä oireita ja saisi paremman pohjan jatkaa eteenpäin. Äskeiseen viestiin jatkaen; koitan olla mahdollisimman avoin omasta diagnoosistani, se ei ole helppoa, koska stigma kaksisuuntaista kohtaan on vielä hyvin vahva, onneksi suurin osa ihmisistä on kuunnellut ja kysynyt ymmärtäväisesti, mutta näitä on hyvin pelottavaa avata, varsinkin työelämässä juuri stigmasta johtuen, työpaikka voi jäädä saamatta tai työt loppua keksitystä syystä, mutta iso taakka katoaa jos pystyy puhumaan niistä, vaatii todella kovaa tilannearviota työpaikastaan ja esimiehistään. Omalla kohdallani asiaa ei helpota tutkinnon venähtäminen ja viimeisen parin vuoden aukko CVssä, kun vieläkin haen jalansijaa päästäkseni takaisin elämän syrjään kiinni. 2018 joulukuussa tuli burnout ja silloin lähti työ- sekä opiskelukyky, vieläkin kerään palasia kasaan, koska en edelleenkään ole täysin jaloillani yrityksistäni huolimatta, epäonnistuessa lähtee syvä masennuskausi tulille ja kestää avun kanssa puolisen vuotta päästä siitä jaloilleen. Toivon saavuttavani työkuntoisuuden vielä joku päivä, tiedän minulla olevan paljon annettavaa tälle maailmalle. On surullista, että olen monelle masennuksen kanssa painivalle kaverilleni heidän ainoansa tai ainoa, joka ymmärtää heitä (lähes) täysin ja joka osaa tukea. Sen ei tarvisi olla niin. Toivotan isosti jaksamisia kaikille näiden asioiden kanssa painiville. Aurinko paistaa vielä, vaikka sateiselle yölle ei tuntuisi tulevan loppua. Editoin kirjoitusvirheiden korjaamiseksi, tiedä onko se tekstin määrä vai oikea lukihäiriö, kun virheet huomaa vasta lähettämisen jälkeen vaikka kuinka tarkistaisi.
Ihan huikee jakso!! Harvemmin podcasteja kuuntelen, mut oon löytäny itteni jo monesti kuuntelemasta näitä, kun niin laadukkaasti tuotettuu ja selkeesti Jesse ja Aleksi ootte messissä näissä aiheissa. Kiitos kovasti!! Toivottavasti seuraava jakso tulee pian
Itsellä useita mt ongelmia (masennus, epävakaa, adhd, yms). Eilen erehdyin kysymään apua netissä ja sain kuulla, että mun kaltainen ei saa lisääntyä ja mun pitää elää yksin koska en tuu ikinä löytämään sitä oikeaa ynnämuuta. Tää on tärkee aihe, mutta helvetin pelottavaa kysyä apua muilta 🧡
Noi asiat mitä he sanoivat sulle on täyttä potaskaa! Älä anna kenenkään puheiden lannistaa sua. Minulla on on myös adhd, epäillään myös masennusta ja kaiken lisäksi oon helvetinmoinen tuittupää (just tänään viimeksi piti päästä kaikki pihalle ja oikeen raivota että tulee olo.) joten et oo ainut💙. mä oon vertaistukena, enkä vähättele sun ongelmia. 😊
Itse kasvatettiin siihen, ettei masennus ole sairaus.17-18v. kouluajan burn out, johti masennusjaksoon. Koska mieli pieksi, että oon vaan laiska, jatkoin koulua. Mutta valtavin ponnistuksin. Myöhemmin sain tiedon, että sairastan bipoa. Myöhemmin perheen näkis on muuttunut, mutta ei omasta ansiostani. Eli komppaan avun hakeminen on cool.
Moikka M-R M! Voitit arvonnassa Mikä Keissi? -tuotepalkinnon. Laita sähköpostilla nämä tiedot meidän tuottajalle lunastaaksesi palkinnon!: etunimi, sukunimi, katuosoite, postinumero, kaupunki, puhelinnro. Anna-maria.talvio@yle.fi
Jotenkin voi hyvin samaistua tähän. Itsellä diagnosoitiin muutama päivä sitten keskivaikea masennus ja olen nyt avun piirissä, mutta silti pidän itseäni vain laiskana. Tuntuisi väärältä selittää omia lintsaamisia masennuksella tai sitä, että en oikein jaksanu lukea kirjoituksiin. Vaikka tosiasia on se, että mulla on joka päivä ku tuun kämpälle sellanen olo, että haluaisin vaan itkeä. Ja se jatkuu iltaan asti. Illalla unen saamiseen menee n. kaksi tuntia, koska en vain pysty rentoutua, koska olen hyvin ahdistunut. Aamulla ensimmäisenä, kun avaan silmät, mua rupeaa ahdistamaan ja siksi en yleensä aamulla halua nousta ylös ja herätä. Samaan aikaan syytän itseäni laiskuudesta, mutta toisaalta mietin, että MITEN IHMEESSÄ MINUN OLISI TARKOITUS PYSTYÄ OPISKELEMAAN JA KÄYDÄ KOULUSSA, KUN MINULLA ON KOKOAJAN NÄIN PAHA OLLA…
@@pieceofart5962 Lämpimiä ajatuksia sulle. ❤️ Itsellä lukiosta aikaa toistakymmentä vuotta. Näen aika ajoin unia, että olen taas lukiossa. Menee heittämällä painajaiseksi, koska se unen epätoivo, ahdistus ja voimaton olo on sanoinkuvaamaton. Itsellä ongelma sinänsä päinvastoin, että monin tavoin piti pyrkiä, että herään aamulla. Lukuloman nukuin periaattessa kokonaan. Lukemattomuuden vuoksi muun muassa arvosanat jäi huonoiksi ja jouduin "jaarittelun" takia uusimaan äikän, joka oli aivan jäätävää. Koska oli myös parasta, että pysyn koulun kirjoissa ja otettava kurssi syksylle. Olen monesti toivonut, ettei ihmisten tarvisi kokea samaa. Piilottaa kaikki, hävetä oloaan ja toimia koneellisesti.
Mun päihteet on subutex, bentsot ja lyrica nyt näin lähtöön.. Ja tietysti mt-ongelmani kulkee käsikädessä huumeiden kanssa. Edit.. Olen lähes 50 vuotias ja käyttänyt päihteitä kaksi kolmasosaa elämästäni ja nähnyt kavereiden kuolevan.. Osa yliannostukseen, osa itsemurhaan, mutta minä olen vielä täällä.. Olo on paha, mutta olen vielä täällä.
Tuo "flashback cringeily" hyvin tuttua, OCDsta kärsivänä . Nuo on pakkoajatuksia ja niitä on silloin tällöin kaikilla, mutta jos ne rupee haittaamaan arkea niin kyse voi olla jostakin muusta.
Moikka Kukkuluuruu! Voitit arvonnassa Mikä Keissi? -tuotepalkinnon. Laita sähköpostilla nämä tiedot meidän tuottajalle lunastaaksesi palkinnon!: etunimi, sukunimi, katuosoite, postinumero, kaupunki, puhelinnro. Anna-maria.talvio@yle.fi
Olen yritänyt itsemurha monta kerta kun en jaksa tättä paska mutta olen tällä edellen en voinut tehdä sitä läheisille ite olen vain jatkanut taistelemista masennusta kittos tästä videosta
Tuli tosta tarkistelusta mieleen niin yksin kertainen asia kuin unohtaminen. Itsellä joskus burnoutin aikana kestäny asunnon pihalta töihin lähteminen 45 minuuttia. Pihalle kyllä pääsin ja autoon istumaan. Mutta ainakun autoon pääsin niin kyllä joku asia unohtui joka kerralla. Välillä jopa sama. Parhaimmillaan tämä toistunun 30 kertaa yhden työ aamun aikana, "pääsen autoon istumaan ja huomaan että sytkäri puuttuu, käyn hakemassa sen palaan autoon ja huomaan lompakkoni olevan hukassa vaikka se oli juuri äsken perstaskussa, takaisin sisälle ja autoon jne"
Mulla on myös asperger ja samaistun tohon keskittymisvaikeuteen, mut se tuntuu pätevän kuitenkin vain sellaisiin aiheisiin jotka ei kiinnosta. Ennen oli kans noi kaks ekaa mut niistä pääsin suht hyvin yli mut silti nekin välillä vaikuttaa niin et on vaikee puhua ja suuressa joukossa tulee semmonen ahdistava tuijotuksen tunne. Näissä tilanteis on hyvä tiedostaa et noi pelot ja ahdistukset ovat tarpeettomia ja omalla kohdalla se on auttanut aika paljonkin
Musta tuntuu et tunteettomuus on se mihin loppujen lopuks päädytään kokemuksista oppien enkä oikeen usko et millään on mitään virkaa tässä olemassa olossa
Mielenterveysongelmat näkyy erittäin harvoin ulospäin, ja niitä voi tulla kelle vaan, milloin vaan, oli sitten elämä miten hyvässä kunnossa tahansa. Mutta parhain ja toden-näkösin elämä välttää mielenterveysongelmia, on elää sellasessa turvallisessa ympäristössä ja sellaista elämää/sellainen elämä, jossa kaikki avut mielenterveyden hyvinvoinnin hoitoon, on saatavilla helposti, nopeasti, ja tehokkaasti, sekä empaattisesti. Tällässiä ympäristöjä, ei periaatteessa kaupungeissa ole, koska kaupungeissa kaikki asukkaat eivät ole yhteisöllisiä, niin paljoa että kaikki tuntis kaikki, ja kaikilla olisi läheisiä kelle purkaa omia tunteita. Tämä näkyy siinä, kun kaupungeissa ihmisillä on omat kaveripiirit, mutta nämä kaveripiirit harvoin tuntee toisiaan, tai lähtee tutustumaan toisiinsa. Vaan yleensä, kylät on tällässiä asuin ja kasvuympäristöjä, koska niissä yleensä pääroolissa on yhteisöllisyys, mutta kyliä Suomessa on aika harvassa, varsinkin sellassia kyliä, jotka olisivat edelleen yhteisöllisiä, koska kaupungistuminen on ottanu tilaa monilta asuinalueilta jo pitkään, ja tämä on johtanu siihen että jotkut kylät vaikuttaa enemmän nykyää kaupungeilta kuin yhteisöllisiltä kyliltä. Tästä aiheestta, löytyy loistava dokkari Yle Areenasta, tässä linkki, suosittelen katsomaan, koska yksinäisyys on yksi isoimmista, ellei isoin mielenterveysonglemien aiheuttaja: areena.yle.fi/1-50494764
Mutta yhteisöllisissä kylissä, on myös kaksi huonoa puolta. Nämä kaksi ovat sellassia, että asukkaiden on hankala pitää salaisuuksiaan salaisina, ja jossai vaiheessa se voi alkaa uuvuttaa, kun pitää yhteyttä tiiviisti kymmeniin-satoihin ystävii/kavereihin.
Onkohan se 86vuotias mies vielä elossa jonka Mikko kolkkasi tammikuun 1 päivä 2001 asuukohan Hannu toikkanen vielä saarijärven kalmarissa wolkwaken Vento autoon jäi kaksi tupakka askia kun viimeksi nähtiin Jenni Vainio oletko kuulolla
Välillä on kyllä todella vaikeeta jaksaa ku mulla on adhd, epäillään masennusta yms. Tänään viimeksi sain ihan raivokohtauksen ku ahdisti ja heti sen jälkeen helpottui kun sain purettua kaiken negatiivisen energian pois. Onneks täällä osastolla on ammattilaisia jotka tietää etten tee mitään, ettei joku vahingossa soita poliiseja paikalle. 😅
Moikka Jarno! Voitit arvonnassa Mikä Keissi? -tuotepalkinnon. Laita sähköpostilla nämä tiedot meidän tuottajalle lunastaaksesi palkinnon!: etunimi, sukunimi, katuosoite, postinumero, kaupunki, puhelinnro. Anna-maria.talvio@yle.fi
Toivottavasti auttaa, lääkärit kyllä kirjoittavat respaa vähän turhankin pikaseen, joten kysele lääkäriltä lääkkeestä ja lue vielä päälle itse tietoa lisää. Nimesi puolesta uskoisin olevan sinun olevan alaikäinen tai maksimissaan nuori aikuinen, joten todennäköisesti sinulle määrätään SSRItä, niihin kirjoitetaan respa ekana, mutta vaadi myös muutakin apua, esim. terapiaa tai muuta vastaavaa puhumista, todennäköisesti saat sitä helpommin ikäsi puolesta, jollet sitä saa jo ennestään, koska ammattilaisten kanssa puhuminen auttaa myös huomattavasti.
@@Fullmunkki ei ei, minä itse olen diagnosoinut tuttujen avulla että selkeä paniikkihäiriö ja menin lääkäriin itse pyytämään reseptiä tietynlaiselle lääkkeelle, eli fluoksetiinille joka on paljon mukavempi, kestää pari viikkoo ennenkun alkaa tehota kunnolla ja sitärataa. oon lähinnä pelkkää hyvää vaan kuullu tuosta :) enkä mää suostu mitään muuta nappuloita kokeilemaankaan että jos ei tällä oikene niin olkoon ilman :D toisin sanoen, olen lukenu ja kyselly ihmisiltä paljon ja miettiny pitkään et pitäskö vaiko eikö pitäs, mut päätin nyt ottaa kokeiluun kun alkaa vituttammaan tuo ahistus ja pelko kun ei saa mitään aikaseks
@@Fullmunkki ja joo, puhuminen auttaa aina välil paljonkin, mut on vaan juttelukaverit aika nollissa eikä kukaan tuntematonkaan viiti alkaa höpöttää. oon tosiaan 24v nyt. tän käyttäjän tein joskus tyyliin ala-asteella jo niin jääny sieltä :D
@@MrBanaanipommi Fluoksetiini kuuluu kylläkin SSRIden ryhmään, mutta hyvä muuten, että oot tutkinut asiaa ja itse lähestynyt lääkäriä ehdotuksilla sen sijaan että lekuri tekee nopeat johtopäätökset ja antaa miettimänsä napit näppituntumalla, SSRIden välillä on myös eroja vaikka samaan ryhmään kuuluvat. Älä lannistu, vaikka lääke ei toisikaan vastetta, sitä voi joutua käymään useamman lääkkeen läpi ennen kuin löytyy sopiva - kumminkin jos ahdistus, masennus ja paniikkikohtaukset vaikeuttavat ja rajoittavat elämää huomattavasti, niin ois ristuksen tärkeää saada ne hallintaan, elämänlaatu paranee kun fiilis on seesteisempi. Et oo juurikaan meikää nuorempi, täytän 26 elokuussa, vähän samoja juttuja ollut itellä (ahdistus ja masennus osana kakssuuntaista), ja kun nimi antoi ymmärtää sun olevan todellista nuorempi, niin sillä neuvoin. Tsemit jatkoon!
@@Fullmunkki joo kiitoksia vuan. tosiaan toi on just samaa mitä yks tuttu ainakin syö niin sillä halusin sitä kokeilla kun sillä ollu samat oireet ja auttanu hyvin
Itselläni oli pari vuotta sit paha masennus mulla hävis osa kavereista sanoivat että eivät haluu olla tekemisissä hullun kaa kolme ystävää jäi mutta nää kolme on mun oikeita ystäviä
Mulla on tuo sama tarkistuspakko , mutta se on tullut masennuksien seurauksena. Tarkistuspakko ärsyttävä, kun on epävarma onko joku jäänyt päälle tai ovi jäänyt auki jne... se ei ole niin paha kuin masennusaikoina se oli. hyvä tietää etten ole ainut.
Syy tohon että 1990 vuonna tehtiin 1500 itsemurhaa on se että aika oli silloin paljon erilainen ei sillon saanut apua eikä vanhemmatkaan ollut silloin kaikki välttämättä niin hyviä ja oli Suomen pahin lama.
Koko elämä on ollut itsellä vaikeeta ja pää on ollut synkäs päädys noin 10-9 vuotta. Tähän pahaan oloon on ollut monia eri syitä. Vieläkin nyt kun asun itekseni vanhemmat vieläkin kontrolloi sitä miten saan apua. Tälläkin hetkellä olot ovat äärimmäisen pahat, mutta omat vanhemmat voivat pitää niin pahasti kahleissa, että oot halvaantunut hakemaan apua. Joka päiväinen on tappelu sitä vastaan tuleeko päiväs viimeinen. Koskaan en aamulla tiedä saanko jotenkin voitettua vai luhistunko sen alle viimein ja täten siitä päivästä tulee viimeiseni.
Silti jotenkin, äärimmäisestä yksinäisyydestä, traumoista ja kaikesta siitä paskasta huolimatta tänne asti jotenkin selvitty, välillä ollut lähellä, mutta silti täällä. Kaikille, jotka tappelee huonon olon kanssa pitäkää lippu korkealla ja hakekaa apua aikaiseen pääsee siten helpommalla.
Muistan hyvin itse kun mulla oli teininä ongelmia mielenterveyden kanssa, kun vanhemmat olivat alkoholisteja ja faija siihen päälle viellä criminaali. Kamppailin pitkään synkkyyden/traumojen ympärillä, ja olin siinä 14-19v sellanen pikkucriminaalin alku, eli päihteitä vetelin paljon ja kaikkea muuta tyhmää, pakenin sillä pahaa oloa. Se mun ajatuksen kulku oli pitkälti sitä luokkaa että "Miks mulla ei ollu rakastavia vanhempia" ja sellasia "yhteiskunnalle kosto" "mäkään en ole hyvä muille kun ei muutkaan ole mulle" asenne. Armeijassa sitten alkoi kelaamaan asioita eri tavalla, ja aloin oikeasti pohtimaan mitä haluan elämältä yms. Ja siten sain kovalla itsetutkiskelulla ja työllä elämän raiteilleen. Mitä yritän tässä sanoa, että vaikka olisit mistä lähtösin, niin se ei määrää sitä, mitä sun pitäis olla. Älä ikinä ajattele niin. Koska mä ajattelin niin ja se toi paljon turhia synkkiä vuosia itselleni. Se on harmi monille meille jotka kasvo rikkinäisissä oloissa ja kokenut väkivaltaa yms lapsena ja se jättää omat arvet, mutta älä lähe kostamaan sitä muille, älä katkeroidu. Katkeruus ja kostonhimo tuhoo sut ja siten et tule yhtään paremmaksi kuin vanhempasi.
5ms on vitun hyvä video Oon ollu sen kaveri ja sanoo sanoo et se on vasta lapsi Ja sit ku en saanu ylös äijjä katto vierest vaa Just niin ja kaikki on mua ulos Romani Roman Mä oon nii vahva ja pitää tehä kunnolla niin niin paljon kun voin mutta en mäkää mikää täydellinen oo ka puhuin Mut Oikeest sori ku puhun vaa sali Oon ollu sen kaveri ja sanoo noin Mä oon nii vahva ja pitää tehä vaan työtä tosi paljon ja jos haluut joskus puhuu nii paljo Daamn Roman Mä en tiiä mut oikeest must et se on vasta lapsi Ja sit sanoin et kesäl meen töihi ja ostan pelkkii vaatteit sit Roman sano et sun pierut haisee pahalle Fr se on hyvänäköne mut naah to ja pe la aamulla kaikki on mua ulos Romani Roman Mä meen iltapalalle Oli kiva jos et haluu enää tulla puheluu mun ja romanin kaa Juu niin paljon kun voin mutta en mäkää mikää täydellinen oo ka puhuin Mut Oikeest sori ku puhun vaa sali Oon nyt ku tunnen vähä ja vaik välil ois huonompii tilanteit nii oikeest pahoillani siit ku vittuilin on vitun hyvä video Oon ollu sen kaveri ja sanoo noin Mä oon nii vahva ja pitää tehä vaan työtä tosi paljon ja kaikki hyvin ei mitään oikeestaan ja
"jos sä käytät alkoholia paetakses jotain.........." Mut mikä se on mitä pakenee kun ees vanhemmat ei keksi mitään syytä,saati sit minä vaikka vuosia miettiny 🙄
Niinko, niinko.. Aleksi: Please kiinnitä huomiota tohon sun niinkotteluun, saatko sanottuu yhtään lausetta ilman niinko sanaa..😕 Tympeen kuulosta.. edit: en pystyny kelaamatta edes kuunteleen loppuun, vaikka tod. tärkeä aihe.
Ei ole helppoa puhua noin suoraan omista ongelmista. Niitä täytesanoja ei ollut joka lauseessa. Aihe on tärkeä ja hyvin tuli esille. Tuollaiset kommentit on tympeetä lukemista.
Mulle tuli tippa linssiin ku kuuntelin tän, oikeesti
Mentaalisavuke polttaa mentaalisavuketta josta tulee mentaalisavua
@@Jikabi tää mut ei enää
Toi toine tyyppi täs videos näyttää iha sulle
muotoilet kaikki sun sanomat asiat niin hienosti mun mielestä kuulostaa vaan jotenkin elokuvalta
Voin kyllä samaistua Aleksin kanssa erittäin paljon tähän flashback cringeilyyn. Aivan hirveä tunne, joka voi tulla pahimmiten just keskellä yötä ku koittaa alakaa nukkuu tai ihan millon vaan ja se sattuu aivan penteleesti xd Sisäinen kärsimys jostain aivan merkitsemättömästä asiasta. Aivan turhaa myötistä sekin : D
Also erittäin tärkeä aihe josta puhutte
Mielenterveysongelmat myrkyttävät mielen kaivon, asioista tulee mustavalkoisia ja kaiken näkee sen luoman (vääristävän) kuvun tai verhon takaa (kuten Aleksikin mainitsi).
Haluaisin jatkaa paria videolla mainitsemaa aihetta syvemmin, osiltaan omien kokemuksien, osiltaan lukeman tiedon pohjalta sekä antaa neuvoa siltä pohjalta.
Päihteisiin tukeutuminen voi olla elämäsi yksi huonoimmista päätöksistä ja vaikka tietäisit sen olevan huono vaihtoehto, silti tarpeeksi syvällä käydessä siitä voi tulla hyvä vaihtoehto, kun välität itsestäsi ja terveydestäsi vähemmän ja haluat edes hetkeksi eroon siitä maanpäällisestä helvetistä, vaikka tietäisit sen olevan haitallista myöhemmin, koska silloin lyhytaikaisista päätöksistä tulee tärkeämpiä kärsimyksen vähentämiseksi.
Itselääkintä vahvistaa jokapäiväisen selviytymisen kierrettä, yleisesti ottaen pahentaa oloa pitkällä aikavälillä, mutta pahinta on riippuvuuden lisäksi, että pahoistakin asioista tulee silloin siedettäviä eikä jaksa nähdä silloin vaivaa parantaakseen asioita, vaikka mieliala paranisi, vaan sitä on yksi ongelma lisää kun on aika kammeta pois suosta.
Avunsaaminen mt-ongelmiin on lisäksi vaikeampaa päihdeongelmaisena, sillä terveydenhuolto velvoittaa raitistumista ennen kuin mielenterveysongelmia aletaan hoitamaan ja jos et pysty olemaan raittiina, et saa apua.
Tämä on siitä paska juttu, ettei tästä johtuen halua kertoa päihteiden (ongelma)käytöstä, koska sitten isketään loppuelämän ajan päihdeongelmaisen leima ja asioita katsotaan aina tämän linssin läpi (oma kokemus), vaikka päihteiden ongelmakäyttö vaikuttaa mielenterveyteen ja sen ongelmiin, ja näitä kahta tulisi hoitaa kumpaakin samaan aikaan, jotta olisi tarvittava tuki ja motivaatio kääntää kelkkansa.
Päihteiden käytön lopettaessa mieliala ottaa heti osumaa, koska pakokeino katoaa ja asiat sekä tunteet joutuu kohdata entistä vahvempana ja/tai jatkuvana, jolloin motivaatio raitistua voi kadota - se tahdonvoiman määrän täytyy olla todella kova, jotta jaksaa taistella houkutuksia vastaan, erityisesti jos vastaan tulee todella, todella huono ajanjakso, eikä se taistelu välttämättä lopu koskaan, jos kohtuus ei ole vaihtoehto.
Itsemurha oli pojille huomattavan vaikea aihe, isäni itsemurhan kokeneena ja monissa syvissä masennusjaksoissa itsetuhoisten ajatusten kanssa painineena sekä itsemurhaa useasti suunnitelleena (kerran oli hyvästä kaverista kiinni etten lähtenyt koittamaan ensimmäistä yritystä, kun pääsin hänen luokseen sen sijaan, että olisin ajanut sillalle ja alkanut miettimään hyppäämistä) aihe on ikävänkin tuttu, se on vaikea ja pelottava asia.
Moni näkee itsemurhan itsekkäänä asiana, tämä puistattaa aivan helvetisti; jokainen meistä täällä elää loppupeleissä itseämme eikä muita varten (vanhemmat hiukan vähemmän), se ei välttämättä ole halu kuolla, vaan halu päästä kärsimyksestä eroon - silloin kuolema tuntuu hyvältä vaihtoehdolta, jos koko elämä on yhtä maanpäällistä helvettiä.
Syvissä vesissä pragmaattinen ja objektiivinen kulma lentää romukoppaan, kun ajatukset ovat niin vääristyneitä, varsinkin jos syyllisyys itsestään painaa, eikä halua olla muille taakka, jopa kokee että se olisi muillekkin parempi ratkaisu.
Itsemurha, ikävä kyllä, on pysyvä päätös (yleensä) väliaikaisiin ongelmiin, siksi itseäni näiden ajatuksien kanssa auttaa ajatus, ettei asiat ole pysyvästi pielessä tai korjaamattomissa, ainoastaan silloin voin antaa itselleni luvan harkita sitä vakavasti.
Loppupeleissä itsemurhan toteuttaminen vaatii aika paljon palleja, on eri asia suunnitella kuin toteuttaa itsemurha ja siksi moni hakee päihtymystä tai toisia ihmisiä välikappaleena omaan tekoonsa, jos kantti ei muuten riitä.
Jos ikinä päädytte tähän ratkaisuun, älkää ottako muita ihmisiä välikappaleiksi esim. kuorma-auton / rekan eteen ajamalla tai metron/junan eteen hyppäämällä, traumatisoitte viattomia ihmisiä ja saatatte sitä kautta pilata heidän elämän päästäksenne eroon omastanne. SE ON AIDOSTI ITSEKÄSTÄ.
Moni miettii miksi jopa menestyneet, elämässä kaiken saavuttaneet voivat päätyä tähän ratkaisuun, lyhyt vastaus on sisällä vellova tyhjyys, jota ei mikään vie pois tai joka palaa kerta toisensa jälkeen.
Pari niksiä näihin ongelmiin on viimeiseen asti hakea pragmaattista tai objektiivista näkökulmaa tunteiden sijaan, sekä luottaa ajatukseen, ettei mikään, _ei mikään_, ole pysyvää.
Aleksi kun mainitsi antipsykoottisesta lääkityksestä, niitä määrätään ahdistuksesta ja masennuksesta skitsofreniaan asti, ei tarvitse olla koskaan kokenut psykoosia saadakseen reseptin niistä, ja joillakin ne auttavat masennuslääkkeitä paremmin ahdistukseen sekä masennukseen. Meikällä on sekä antipsykoottinen että mieltä tasaava lääkitys ilman että kertaakaan olisi todellisuudentaju kadonnut.
Kuka tätä tekstiä suoltaa? 26-vuotias mies, joka on 13-vuotiaasta asti taistellut masennusta vastaan.
Ensin toistuvia keskivaikeita, sitten vaikeita masennusjaksoja, joka muuttui tyypin 2 kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi (hypomaanisia eli lievästi maanisia sekä depressiivisiä jaksoja) pari vuotta sitten.
Tiedän, etten tämän myötä tule koskaan pääsemään masennuksesta täysin eroon, mutta olen helvetin kiitollinen jokaisesta päivästä, jolloin en joudu kokemaan syvää masennusta, aikaisempien kokemuksien antaessa voimia niitä hetkiä varten, jolloin pääkoppaansa vastaan joutuu taistelemaan oman henkensä edestä.
Ei haittaisi vaikka nukkumaan mentäessä en enää koskaan heräisi, mutta toivon viimeisen henkäyksen päästäessäni lähtötavan olevan muu kuin oman käden kautta, voisin silloin hyvästellä tämän maailman hymy huulilla tietäen voittaneeni taistelun.
Pari hyvää self-help UA-cam-kanavaa, jotka avaavat diagnooseja sekä niistä kärsiville että asioista kiinnostuneille on Polar Warriors kaksisuuntaiseen liittyen ja Living Well with Schizophrenia skitsofreniaan ja skitsoaffektiiviseen häiriöön (kaksisuuntaisen ja skitsofrenian risteytys) liittyen.
On tärkeää hankkia mahdollisimman paljon tietoa, jos sinä itse tai lähimmäisesi kärsii (vakavista) mielenterveysongelmista, jotta osaisi tulkita sairauksiin liittyviä oireita ja saisi paremman pohjan jatkaa eteenpäin.
Äskeiseen viestiin jatkaen; koitan olla mahdollisimman avoin omasta diagnoosistani, se ei ole helppoa, koska stigma kaksisuuntaista kohtaan on vielä hyvin vahva, onneksi suurin osa ihmisistä on kuunnellut ja kysynyt ymmärtäväisesti, mutta näitä on hyvin pelottavaa avata, varsinkin työelämässä juuri stigmasta johtuen, työpaikka voi jäädä saamatta tai työt loppua keksitystä syystä, mutta iso taakka katoaa jos pystyy puhumaan niistä, vaatii todella kovaa tilannearviota työpaikastaan ja esimiehistään.
Omalla kohdallani asiaa ei helpota tutkinnon venähtäminen ja viimeisen parin vuoden aukko CVssä, kun vieläkin haen jalansijaa päästäkseni takaisin elämän syrjään kiinni. 2018 joulukuussa tuli burnout ja silloin lähti työ- sekä opiskelukyky, vieläkin kerään palasia kasaan, koska en edelleenkään ole täysin jaloillani yrityksistäni huolimatta, epäonnistuessa lähtee syvä masennuskausi tulille ja kestää avun kanssa puolisen vuotta päästä siitä jaloilleen.
Toivon saavuttavani työkuntoisuuden vielä joku päivä, tiedän minulla olevan paljon annettavaa tälle maailmalle.
On surullista, että olen monelle masennuksen kanssa painivalle kaverilleni heidän ainoansa tai ainoa, joka ymmärtää heitä (lähes) täysin ja joka osaa tukea. Sen ei tarvisi olla niin.
Toivotan isosti jaksamisia kaikille näiden asioiden kanssa painiville.
Aurinko paistaa vielä, vaikka sateiselle yölle ei tuntuisi tulevan loppua.
Editoin kirjoitusvirheiden korjaamiseksi, tiedä onko se tekstin määrä vai oikea lukihäiriö, kun virheet huomaa vasta lähettämisen jälkeen vaikka kuinka tarkistaisi.
Lets go uutta jaksoa!
Less gooo
@@foenem3628 lmao pöllit mun jutu viime video komnenteist
@@Tuho420 ????
@@Tuho420 mitä vittuu selität 🤣🤣🤣
@@jeescs mee kattoo edelline podcast ja sielt clickaa mauttoman lets go commenttii ja kato eka vastaus
tää on kyllä aivan helvetin hieno podcast
Eka ja hyvä podcast ainoo jota kuuntelen
Ihan huikee jakso!! Harvemmin podcasteja kuuntelen, mut oon löytäny itteni jo monesti kuuntelemasta näitä, kun niin laadukkaasti tuotettuu ja selkeesti Jesse ja Aleksi ootte messissä näissä aiheissa. Kiitos kovasti!! Toivottavasti seuraava jakso tulee pian
Aleksin "niinko" täytesanan käyttö on jtn ultimaattista. N. 20 sek. Välein sitä tulee sieltä 😂
Ei riitä
Vitruku mainihit nii nyt häiritsee:D
Samaistuttavaa settiä
Puhutte niin tärkeestä asiasta💖 Kiitos!
vitun hieno proffakuva
@@pinjahosionaho9528 kiitoskiitos
kiitos todella paljon tästä jaksosta
Itsellä useita mt ongelmia (masennus, epävakaa, adhd, yms). Eilen erehdyin kysymään apua netissä ja sain kuulla, että mun kaltainen ei saa lisääntyä ja mun pitää elää yksin koska en tuu ikinä löytämään sitä oikeaa ynnämuuta. Tää on tärkee aihe, mutta helvetin pelottavaa kysyä apua muilta 🧡
Noi asiat mitä he sanoivat sulle on täyttä potaskaa! Älä anna kenenkään puheiden lannistaa sua. Minulla on on myös adhd, epäillään myös masennusta ja kaiken lisäksi oon helvetinmoinen tuittupää (just tänään viimeksi piti päästä kaikki pihalle ja oikeen raivota että tulee olo.) joten et oo ainut💙. mä oon vertaistukena, enkä vähättele sun ongelmia. 😊
On kyllä asiallista settiä!
Itse kasvatettiin siihen, ettei masennus ole sairaus.17-18v. kouluajan burn out, johti masennusjaksoon. Koska mieli pieksi, että oon vaan laiska, jatkoin koulua. Mutta valtavin ponnistuksin. Myöhemmin sain tiedon, että sairastan bipoa. Myöhemmin perheen näkis on muuttunut, mutta ei omasta ansiostani. Eli komppaan avun hakeminen on cool.
Moikka M-R M! Voitit arvonnassa Mikä Keissi? -tuotepalkinnon. Laita sähköpostilla nämä tiedot meidän tuottajalle lunastaaksesi palkinnon!: etunimi, sukunimi, katuosoite, postinumero, kaupunki, puhelinnro. Anna-maria.talvio@yle.fi
@@MikakeissiYleKioski Kiitos. 💕
Jotenkin voi hyvin samaistua tähän. Itsellä diagnosoitiin muutama päivä sitten keskivaikea masennus ja olen nyt avun piirissä, mutta silti pidän itseäni vain laiskana. Tuntuisi väärältä selittää omia lintsaamisia masennuksella tai sitä, että en oikein jaksanu lukea kirjoituksiin. Vaikka tosiasia on se, että mulla on joka päivä ku tuun kämpälle sellanen olo, että haluaisin vaan itkeä. Ja se jatkuu iltaan asti. Illalla unen saamiseen menee n. kaksi tuntia, koska en vain pysty rentoutua, koska olen hyvin ahdistunut. Aamulla ensimmäisenä, kun avaan silmät, mua rupeaa ahdistamaan ja siksi en yleensä aamulla halua nousta ylös ja herätä. Samaan aikaan syytän itseäni laiskuudesta, mutta toisaalta mietin, että MITEN IHMEESSÄ MINUN OLISI TARKOITUS PYSTYÄ OPISKELEMAAN JA KÄYDÄ KOULUSSA, KUN MINULLA ON KOKOAJAN NÄIN PAHA OLLA…
@@pieceofart5962 Lämpimiä ajatuksia sulle. ❤️
Itsellä lukiosta aikaa toistakymmentä vuotta. Näen aika ajoin unia, että olen taas lukiossa. Menee heittämällä painajaiseksi, koska se unen epätoivo, ahdistus ja voimaton olo on sanoinkuvaamaton.
Itsellä ongelma sinänsä päinvastoin, että monin tavoin piti pyrkiä, että herään aamulla. Lukuloman nukuin periaattessa kokonaan. Lukemattomuuden vuoksi muun muassa arvosanat jäi huonoiksi ja jouduin "jaarittelun" takia uusimaan äikän, joka oli aivan jäätävää. Koska oli myös parasta, että pysyn koulun kirjoissa ja otettava kurssi syksylle. Olen monesti toivonut, ettei ihmisten tarvisi kokea samaa. Piilottaa kaikki, hävetä oloaan ja toimia koneellisesti.
Iha sairaan hyvä podcasti❤🙏
hyvää settiä pojat.
Mun päihteet on subutex, bentsot ja lyrica nyt näin lähtöön.. Ja tietysti mt-ongelmani kulkee käsikädessä huumeiden kanssa.
Edit.. Olen lähes 50 vuotias ja käyttänyt päihteitä kaksi kolmasosaa elämästäni ja nähnyt kavereiden kuolevan.. Osa yliannostukseen, osa itsemurhaan, mutta minä olen vielä täällä.. Olo on paha, mutta olen vielä täällä.
Paras podcast ainaku nään et tulee uus jakso nii ootan vaa et ois jo ilta et pääsee kuuntelee JATKAKAA SAMAAN MALLIIN!!
Moro äijät ootte parhaita
Kiitos!
Tuo "flashback cringeily" hyvin tuttua, OCDsta kärsivänä . Nuo on pakkoajatuksia ja niitä on silloin tällöin kaikilla, mutta jos ne rupee haittaamaan arkea niin kyse voi olla jostakin muusta.
Just itekin mietin samaa.
Moikka Kukkuluuruu! Voitit arvonnassa Mikä Keissi? -tuotepalkinnon. Laita sähköpostilla nämä tiedot meidän tuottajalle lunastaaksesi palkinnon!: etunimi, sukunimi, katuosoite, postinumero, kaupunki, puhelinnro. Anna-maria.talvio@yle.fi
Tää jakso kolahti ja kovaa,kiitos siitä.
Olen yritänyt itsemurha monta kerta kun en jaksa tättä paska mutta olen tällä edellen en voinut tehdä sitä läheisille ite olen vain jatkanut taistelemista masennusta kittos tästä videosta
Tuli tosta tarkistelusta mieleen niin yksin kertainen asia kuin unohtaminen. Itsellä joskus burnoutin aikana kestäny asunnon pihalta töihin lähteminen 45 minuuttia. Pihalle kyllä pääsin ja autoon istumaan. Mutta ainakun autoon pääsin niin kyllä joku asia unohtui joka kerralla. Välillä jopa sama. Parhaimmillaan tämä toistunun 30 kertaa yhden työ aamun aikana, "pääsen autoon istumaan ja huomaan että sytkäri puuttuu, käyn hakemassa sen palaan autoon ja huomaan lompakkoni olevan hukassa vaikka se oli juuri äsken perstaskussa, takaisin sisälle ja autoon jne"
Olisiko seuraavan castin, deepin taikka mauttoman tai vaikka sekä että aiheena hyvä. Burn out, tai unohtaminen.
mul on Asperger joka on autismi ryhmässä, mua ahdistaa jos on paljon ihmisiä, ja en tykkää puhua paljoakaan, keskittyminen on vaikeeta koulussa.
Mulla on myös asperger ja samaistun tohon keskittymisvaikeuteen, mut se tuntuu pätevän kuitenkin vain sellaisiin aiheisiin jotka ei kiinnosta. Ennen oli kans noi kaks ekaa mut niistä pääsin suht hyvin yli mut silti nekin välillä vaikuttaa niin et on vaikee puhua ja suuressa joukossa tulee semmonen ahdistava tuijotuksen tunne. Näissä tilanteis on hyvä tiedostaa et noi pelot ja ahdistukset ovat tarpeettomia ja omalla kohdalla se on auttanut aika paljonkin
@@meemdoggoriginallongdrink totta
Asburger xDDD
Hyvä jakso, tärkeä aihe! 💛
Ja minulla on tullut ongelma siitä että minun lapsuus on ollut suurimmaksiosaksi traumoja sen takia minusta on tullut melkeen tunteeton
Musta tuntuu et tunteettomuus on se mihin loppujen lopuks päädytään kokemuksista oppien enkä oikeen usko et millään on mitään virkaa tässä olemassa olossa
Tosi hyvä jakso
Mielenterveysongelmat näkyy erittäin harvoin ulospäin, ja niitä voi tulla kelle vaan, milloin vaan, oli sitten elämä miten hyvässä kunnossa tahansa.
Mutta parhain ja toden-näkösin elämä välttää mielenterveysongelmia, on elää sellasessa turvallisessa ympäristössä ja sellaista elämää/sellainen elämä, jossa kaikki avut mielenterveyden hyvinvoinnin hoitoon, on saatavilla helposti, nopeasti, ja tehokkaasti, sekä empaattisesti.
Tällässiä ympäristöjä, ei periaatteessa kaupungeissa ole, koska kaupungeissa kaikki asukkaat eivät ole yhteisöllisiä, niin paljoa että kaikki tuntis kaikki, ja kaikilla olisi läheisiä kelle purkaa omia tunteita. Tämä näkyy siinä, kun kaupungeissa ihmisillä on omat kaveripiirit, mutta nämä kaveripiirit harvoin tuntee toisiaan, tai lähtee tutustumaan toisiinsa. Vaan yleensä, kylät on tällässiä asuin ja kasvuympäristöjä, koska niissä yleensä pääroolissa on yhteisöllisyys, mutta kyliä Suomessa on aika harvassa, varsinkin sellassia kyliä, jotka olisivat edelleen yhteisöllisiä, koska kaupungistuminen on ottanu tilaa monilta asuinalueilta jo pitkään, ja tämä on johtanu siihen että jotkut kylät vaikuttaa enemmän nykyää kaupungeilta kuin yhteisöllisiltä kyliltä.
Tästä aiheestta, löytyy loistava dokkari Yle Areenasta, tässä linkki, suosittelen katsomaan, koska yksinäisyys on yksi isoimmista, ellei isoin mielenterveysonglemien aiheuttaja: areena.yle.fi/1-50494764
Mutta yhteisöllisissä kylissä, on myös kaksi huonoa puolta. Nämä kaksi ovat sellassia, että asukkaiden on hankala pitää salaisuuksiaan salaisina, ja jossai vaiheessa se voi alkaa uuvuttaa, kun pitää yhteyttä tiiviisti kymmeniin-satoihin ystävii/kavereihin.
Hyvä jakso tärkeää asiaa kyllä 😀
Joskus 1h jakso?
Nää menee nii nopee :)
On 41 min luulis riittävän xdd
@@the.uknown.people804 mikä vitun xdd
kyl
@@wyxir4191 idk päätin heittää
Täällä toinen uuni tarkkailija: )
Ottakaa mut haastatteluun, mielenterveyteen liittyen, jos must on siihen 😊 ois paljon kerrottavaa
T:Jaakko
Voidaan puhua manipuloinnista jopa aivopesusta, psyyke ja mieliala lääkkeiden aiheuttamista ongelmista.
Alkesin talossa mummot liekeissä :DDD
Onkohan se 86vuotias mies vielä elossa jonka Mikko kolkkasi tammikuun 1 päivä 2001 asuukohan Hannu toikkanen vielä saarijärven kalmarissa wolkwaken Vento autoon jäi kaksi tupakka askia kun viimeksi nähtiin Jenni Vainio oletko kuulolla
Tää oli tosihyvä.
Välillä on kyllä todella vaikeeta jaksaa ku mulla on adhd, epäillään masennusta yms. Tänään viimeksi sain ihan raivokohtauksen ku ahdisti ja heti sen jälkeen helpottui kun sain purettua kaiken negatiivisen energian pois. Onneks täällä osastolla on ammattilaisia jotka tietää etten tee mitään, ettei joku vahingossa soita poliiseja paikalle. 😅
Moikka Jarno! Voitit arvonnassa Mikä Keissi? -tuotepalkinnon. Laita sähköpostilla nämä tiedot meidän tuottajalle lunastaaksesi palkinnon!: etunimi, sukunimi, katuosoite, postinumero, kaupunki, puhelinnro. Anna-maria.talvio@yle.fi
En ite oo näistä koskasn kärsinyt mut kaikille joilla on näitten kanssa ongelmia nii tosi isot tsempit teille kaikille!
En pysty enää jatkaa kuunteluu ku kiinnitin huomioo siihen kuinka usein aleksi sanoo "niinko"
just kävin lekurilta kysyy reseptiä paniikkihäiriöön ja masennuksee/ahistukseen yms... saa nähä auttaako
Toivottavasti auttaa, lääkärit kyllä kirjoittavat respaa vähän turhankin pikaseen, joten kysele lääkäriltä lääkkeestä ja lue vielä päälle itse tietoa lisää.
Nimesi puolesta uskoisin olevan sinun olevan alaikäinen tai maksimissaan nuori aikuinen, joten todennäköisesti sinulle määrätään SSRItä, niihin kirjoitetaan respa ekana, mutta vaadi myös muutakin apua, esim. terapiaa tai muuta vastaavaa puhumista, todennäköisesti saat sitä helpommin ikäsi puolesta, jollet sitä saa jo ennestään, koska ammattilaisten kanssa puhuminen auttaa myös huomattavasti.
@@Fullmunkki ei ei, minä itse olen diagnosoinut tuttujen avulla että selkeä paniikkihäiriö ja menin lääkäriin itse pyytämään reseptiä tietynlaiselle lääkkeelle, eli fluoksetiinille joka on paljon mukavempi, kestää pari viikkoo ennenkun alkaa tehota kunnolla ja sitärataa. oon lähinnä pelkkää hyvää vaan kuullu tuosta :) enkä mää suostu mitään muuta nappuloita kokeilemaankaan että jos ei tällä oikene niin olkoon ilman :D toisin sanoen, olen lukenu ja kyselly ihmisiltä paljon ja miettiny pitkään et pitäskö vaiko eikö pitäs, mut päätin nyt ottaa kokeiluun kun alkaa vituttammaan tuo ahistus ja pelko kun ei saa mitään aikaseks
@@Fullmunkki ja joo, puhuminen auttaa aina välil paljonkin, mut on vaan juttelukaverit aika nollissa eikä kukaan tuntematonkaan viiti alkaa höpöttää. oon tosiaan 24v nyt. tän käyttäjän tein joskus tyyliin ala-asteella jo niin jääny sieltä :D
@@MrBanaanipommi Fluoksetiini kuuluu kylläkin SSRIden ryhmään, mutta hyvä muuten, että oot tutkinut asiaa ja itse lähestynyt lääkäriä ehdotuksilla sen sijaan että lekuri tekee nopeat johtopäätökset ja antaa miettimänsä napit näppituntumalla, SSRIden välillä on myös eroja vaikka samaan ryhmään kuuluvat.
Älä lannistu, vaikka lääke ei toisikaan vastetta, sitä voi joutua käymään useamman lääkkeen läpi ennen kuin löytyy sopiva - kumminkin jos ahdistus, masennus ja paniikkikohtaukset vaikeuttavat ja rajoittavat elämää huomattavasti, niin ois ristuksen tärkeää saada ne hallintaan, elämänlaatu paranee kun fiilis on seesteisempi.
Et oo juurikaan meikää nuorempi, täytän 26 elokuussa, vähän samoja juttuja ollut itellä (ahdistus ja masennus osana kakssuuntaista), ja kun nimi antoi ymmärtää sun olevan todellista nuorempi, niin sillä neuvoin.
Tsemit jatkoon!
@@Fullmunkki joo kiitoksia vuan. tosiaan toi on just samaa mitä yks tuttu ainakin syö niin sillä halusin sitä kokeilla kun sillä ollu samat oireet ja auttanu hyvin
Nää jaksot on hyviä vielä 2024 luvulla
noi aleksin viimeset sanat täs videos sai mulle jotenki paremman ja luottavaise fiiliksen
Itselläni oli pari vuotta sit paha masennus mulla hävis osa kavereista sanoivat että eivät haluu olla tekemisissä hullun kaa kolme ystävää jäi mutta nää kolme on mun oikeita ystäviä
Mulla on tuo sama tarkistuspakko , mutta se on tullut masennuksien seurauksena. Tarkistuspakko ärsyttävä, kun on epävarma onko joku jäänyt päälle tai ovi jäänyt auki jne... se ei ole niin paha kuin masennusaikoina se oli. hyvä tietää etten ole ainut.
Syy tohon että 1990 vuonna tehtiin 1500 itsemurhaa on se että aika oli silloin paljon erilainen ei sillon saanut apua eikä vanhemmatkaan ollut silloin kaikki välttämättä niin hyviä ja oli Suomen pahin lama.
entisestä elämästä
Koko elämä on ollut itsellä vaikeeta ja pää on ollut synkäs päädys noin 10-9 vuotta. Tähän pahaan oloon on ollut monia eri syitä. Vieläkin nyt kun asun itekseni vanhemmat vieläkin kontrolloi sitä miten saan apua. Tälläkin hetkellä olot ovat äärimmäisen pahat, mutta omat vanhemmat voivat pitää niin pahasti kahleissa, että oot halvaantunut hakemaan apua. Joka päiväinen on tappelu sitä vastaan tuleeko päiväs viimeinen. Koskaan en aamulla tiedä saanko jotenkin voitettua vai luhistunko sen alle viimein ja täten siitä päivästä tulee viimeiseni.
Silti jotenkin, äärimmäisestä yksinäisyydestä, traumoista ja kaikesta siitä paskasta huolimatta tänne asti jotenkin selvitty, välillä ollut lähellä, mutta silti täällä. Kaikille, jotka tappelee huonon olon kanssa pitäkää lippu korkealla ja hakekaa apua aikaiseen pääsee siten helpommalla.
Lisää tälläsii
Minulla on ollut pieni aikaista masennusta ja minun elämä on ollut 8 vuotta pelkoa nälkää ja vanhemmat alkoholisteja
Muistan hyvin itse kun mulla oli teininä ongelmia mielenterveyden kanssa, kun vanhemmat olivat alkoholisteja ja faija siihen päälle viellä criminaali. Kamppailin pitkään synkkyyden/traumojen ympärillä, ja olin siinä 14-19v sellanen pikkucriminaalin alku, eli päihteitä vetelin paljon ja kaikkea muuta tyhmää, pakenin sillä pahaa oloa. Se mun ajatuksen kulku oli pitkälti sitä luokkaa että "Miks mulla ei ollu rakastavia vanhempia" ja sellasia "yhteiskunnalle kosto" "mäkään en ole hyvä muille kun ei muutkaan ole mulle" asenne. Armeijassa sitten alkoi kelaamaan asioita eri tavalla, ja aloin oikeasti pohtimaan mitä haluan elämältä yms. Ja siten sain kovalla itsetutkiskelulla ja työllä elämän raiteilleen.
Mitä yritän tässä sanoa, että vaikka olisit mistä lähtösin, niin se ei määrää sitä, mitä sun pitäis olla. Älä ikinä ajattele niin. Koska mä ajattelin niin ja se toi paljon turhia synkkiä vuosia itselleni. Se on harmi monille meille jotka kasvo rikkinäisissä oloissa ja kokenut väkivaltaa yms lapsena ja se jättää omat arvet, mutta älä lähe kostamaan sitä muille, älä katkeroidu. Katkeruus ja kostonhimo tuhoo sut ja siten et tule yhtään paremmaksi kuin vanhempasi.
Mul näyttää 3 katselukertaa 8 tykkäystä sit minä miettimässä puol unessa että mitä vittua😂
Laskeeko kukaan, että kuinka monta kertaa ranttis sanoo: "niinko"?😂 v*tun porilainen😂 T: Raumalainen😎
38:15 "niin, palatakseni tähän mielenterveysongelmien lääkitseminen- moottoripyörä" 😂
Tää alku kyl mieleltää sairaalle läppää kuunnella ku puhutaa täst cringettelyst😂
niinko counter: 10000000
XDDD koitan parantaa
jäbät ressaa iha turhia, ja jos duuni tuo noin paljon ressiä, se ei pidemmän päälle kannata.
niinko niinko
niinko niinko niinko
Juomapeli idea, shotti joka kerta kun aleksi sanoo "niinko"
aihe osu ja uppos
Mul on kans se et en uskalla kertoo ongelmista
Samaistun nohi gringeihin, oon jurrissa ja tatuoitu, nam nam
Faijalla kans sama homma et pakko tarkistaa ihan joka asia ennenku lähtee kotoota. Ja illalla kaikki ovet monee kertaa ennenku käy nukkumaa😅
Aleksi sanoo kokoajan "niinko"
40:26 💪🏼
Aleksi niinku count: 103
Mikä on ginge?
Nää kaks
35:28 Venlafaxin gang ?
5ms on vitun hyvä video Oon ollu sen kaveri ja sanoo sanoo et se on vasta lapsi Ja sit ku en saanu ylös äijjä katto vierest vaa Just niin ja kaikki on mua ulos Romani Roman Mä oon nii vahva ja pitää tehä kunnolla niin niin paljon kun voin mutta en mäkää mikää täydellinen oo ka puhuin Mut Oikeest sori ku puhun vaa sali Oon ollu sen kaveri ja sanoo noin Mä oon nii vahva ja pitää tehä vaan työtä tosi paljon ja jos haluut joskus puhuu nii paljo Daamn Roman Mä en tiiä mut oikeest must et se on vasta lapsi Ja sit sanoin et kesäl meen töihi ja ostan pelkkii vaatteit sit Roman sano et sun pierut haisee pahalle Fr se on hyvänäköne mut naah to ja pe la aamulla kaikki on mua ulos Romani Roman Mä meen iltapalalle Oli kiva jos et haluu enää tulla puheluu mun ja romanin kaa Juu niin paljon kun voin mutta en mäkää mikää täydellinen oo ka puhuin Mut Oikeest sori ku puhun vaa sali Oon nyt ku tunnen vähä ja vaik välil ois huonompii tilanteit nii oikeest pahoillani siit ku vittuilin on vitun hyvä video Oon ollu sen kaveri ja sanoo noin Mä oon nii vahva ja pitää tehä vaan työtä tosi paljon ja kaikki hyvin ei mitään oikeestaan ja
miä olen meilebnterveyshäiriö alkoi 2015
Juu u
"jos sä käytät alkoholia paetakses jotain.........." Mut mikä se on mitä pakenee kun ees vanhemmat ei keksi mitään syytä,saati sit minä vaikka vuosia miettiny 🙄
mä en pelkäää kuolemaa
taikuuden takia jotkut pelkäää minua
Aleksi on kirjoittanut kirjan...
Vika
yli virkee kun mull on korkee spyyke
kaikkien pitäis käydä ainakin kerran terapiassa
Emmää jaksa
Miks.
Niinko, niinko.. Aleksi: Please kiinnitä huomiota tohon sun niinkotteluun, saatko sanottuu yhtään lausetta ilman niinko sanaa..😕 Tympeen kuulosta.. edit: en pystyny kelaamatta edes kuunteleen loppuun, vaikka tod. tärkeä aihe.
Joo huomasin itsekkin, oli vaan niin vaikea aihe että tuli noita täytesanoja. Koitan parantaa.
Ei ole helppoa puhua noin suoraan omista ongelmista. Niitä täytesanoja ei ollut joka lauseessa. Aihe on tärkeä ja hyvin tuli esille. Tuollaiset kommentit on tympeetä lukemista.
taikuus
en juo yhtään alkoholia
Ite en kyl usko mielenterveys ongelmiin
Ei ne oo mitää uskon asioita ne on totta??😂
@@elliisxx Olen eri mieltä
@@wwiking8055 no mulla on niitä et… kyl ne on totta
@@epuziz3373 Käytä pilkkuja ensi kerralla, niin joku saattaa ymmärtää mitä yrität sanoa
Viimisen 2 minuutin aikana semmoinen tunnepurkaus että.. itkuhan siinä tuli