Pikkumaisen ja ulkokultaisen elämäntavan kritiikki (Anna Kontula) |
Вставка
- Опубліковано 31 тра 2022
- ”Pikkuporvarin elämä on keskeytymätöntä hissimusiikkia.” Mauttomuutta, häiriöttömyyden tarvetta ja jopa vaatimusta muita kohtaan sekä itsehallintaa. Kurjistumisen pelko on pikkuporvaria ajava voima. Pieniin asioihin keskittyminen on inhimillistä, mutta voi olla jopa haitallista mielelle. Samoin kuin asioiden näkeminen välinearvona.
Tiettyihin asioihin liitetään faktoista huolimatta pahuus, ällöttävyys, outous, kyseenalaisuus, epäilyttävyys ja moraalittomuus. Huumeet on hyvä esimerkki tästä. Muissakin asioissa tätä tuntuu olevan liikkeellä. Miksi ja mistä se kertoo?
Kunnollisuus, järjestys, turhamaisuus, turvallisuudenhakuisuus… Eivätkö ne ole inhimillisiä ja hyväksyttäviä taipumuksia ja tarpeita?
Mikä tekee porvarillisuudesta negatiivisen asian?
Millä tavoin ja miksi käytöstavat, kuten hyvät käytöstavat tulisi erottaa moraalisesta toiminnasta?
Miksi pikkuporvarillisuutta on syytä parjata?
Mikä ja kuka on pikkuporvari?
Missä menee sen raja, että omaa moraalikäsitystään ja maailmankuvaa ei ole hyväksyttävää ulottaa koskemaan muitakin?
Keskusteluvieraana kirjailija, sosiologi ja kansanedustaja Anna Kontula.
Loistava, ajatuksia herättävä keskustelu! Jäsentää hyvin omia tuntemuksia -pikkuporvarillisuuskuntoutuja
Kiitos paljon!
Tykkäsin tuosta Anna viimeisestä esimerkistä. Se kenkä saa juurikin harmittaa ja saat puuttua siihen jos se on sinun kodin suihkukopissa, mutta siinä vaiheessa kun puutut naapurin kenkien paikkaan niin menet liian pitkälle. Tuntuu että uskonnollisissa piireissä tämä tietysti korostuu, tietenkin heillä on selkeä opus minkä mukaan kaikkien tulee elää ja puuttumiseen suorastaan kannustetaan. Tämä tietenkin vähenemään päin, mutta taitaapi näkyä meidän suomalaisten arvoissa pitkälti ja näkyy sitä kautta esim äänestyskäyttäytymisessä.
Kiitos kommentista.☺ Tuo näkemys uskonnosta herätti ajatuksia... Uskonnollisissa piireissä tämä varmasti korostuu tietyllä tavalla ja ainakin itse kuulen edelleen uskovaisten arvioivan muiden tekemisiä omien standardien ja maailmankatsomuksen mukaan. Puuttuminen on hyve ja Jumalan työtä, joka on valitettavasti monesti pikemminkin väkivaltaista kuin empaattista. Toki niissä piireissä myös erotetaan "omien" tekemiset "maailmassa olevien" tekemisistä, ja siten arvostellaan niitä eri mittarein.
Ihana haastattelu! Kiitos!
Anna Kontula on minun sankari 😍
Naurahduksesi tarkoituksen kyllä oletettavasti ymmärsi jokainen normaalilla järjellä varustettu kuulija (joka ei tahallaan halunnut ymmärtää väärin), mutta hyvä tarkennus joka tapauksessa 🙂
UA-camsta kun ei ikinä tiiä haluuko kaikki hyväntahtoisesti ymmärtää oikein! Mutta hyvä kuulla. Kiitos.:)
Mielen pohdintaa ❤
Oho nyt tuli kova vieras ;)
Eikö!
Tää on tosi kiinnostavaa ja mun henkilökohtasen kokemuksen mukaan liittyy myös yhtälailla vasemmistoon, vaikka ei näe sitä itsessään useinkaan. Turvallisuushakuisuus ja moralisointi rokotteista ja muista säännöistä oli vasemmistossa esim hyvin vahvaa burnoutteihin ja asti ja kaikki ohjeet otettiin hyvin kirjaimellisesti oman ja muiden hyvinvoinnin kustannuksella. Samat ihmiset voi olla myös muuten hyvin sääntöorientoituneita kritisoidessaan samanaikaisesti vaikka kapitalistista systeemiä ja oikeistoa. Pitää miettiä myös omalla kohdalla suhdetta tähän kaikkeen, nyt takaisin jaksoon! :D Johan tässä meni 6 minuuttia.
"Pikkuporvari kuitenkin katsoo oikeudekseen ja jopa velvollisuudekseen taivuttaa kaikki muutkin elämäntapaansa, koska pitää sitä ainoana oikeana. Toisenlaiset elämäntavat tuntuvat henkilökohtaiselta loukkaukselta. Se tekee pikkuporvarista hyvin, hyvin vaarallisen." Mun mielestä tohon pikkuporvarin paikalle sopii paremmin kollektivisti.
olen varmaan "äärioikeistoa" valtavalemedian mukaan mutta on todella mukavaa kuunnella aina Anna Kontulaa
Munkin mielestä on!
Osa mainitun doktriinin kärkeä on voimakkaiden signaalien vaientaminen vastapuolella. Tällaisen vaikuttamisen kohde, ihminen, pyrkii vastavoimana samaan aikaan sekä miellyttämään että valloittamaan. Voimme pohtia tämän seurauksia?
Onko tutkimuksia oppimiskyvystä? Oma havainto on että työn ohessa kaikenlainen seminaarit, tutkinnot ym eivät ole millään parasta ajankäyttöä koska ihmiset suorittavat sen mahdollisimman tehokkaasti ja sama tuntuu näkyvän että firmoissa tehdään samoja virheitä kun ihmisillä ei ole henkistä kapasiteettia yksinkertaisesti omaksua, "toistaa mieleen"(jotta jää pitempään muistiin) ja soveltaa/läpikäydä uudestaan opittua, jotta se ei katoa kuukauden päästä muistin syövereistä kun työpäivät ovat jo täyteen ahdettuja.
Nyt kun teknologia ja byrokratia ja ties mitkä asiat ovat koko ajan monimutkaisempia, tähän ei ehkä käytetä tarpeeksi aikaa ja siten hienot investoinnit "rapistuvat" ajan mittaan kun niihin ei ole kapasiteettia perehtyä uusilla työntekijöillä. Toinen vaihtoehto on pakottaa lainsäädännöllä viikkotyöaika lyhemmäksi, mutta ehkä tuo ei ratkaise firmojen ja työelämäkulttuurin asenneongelmaa.
Kiitos kommentista. Saan hyvin kiinni omaksumisen haasteista. En osaa sanoa minkälaista tutkimusta on tehty juuri nykytyöelämän oppimisvaatimuksiin ja -tapoihin liittyen.
@@Sinnu onko psykologeilla/luokanopettajilla/lääkäreillä ns osittainen työaika käytössä siten että vastaanottoaikaa ei ole 100% siitä 40 tunnin työajasta vaan vaik 20-30h ja loput siihen tarpeelliseen valmistautumistyöhön? Tuo on paras verrokki jonka keksin, vastaanotto on "rutiinityö" osuus ja se perehtyminen taustatyötä/oppimista/selvitystä jota asiantuntijat joutuvat tekemään. Tuota ei taideta työsopimuksessa määritellä? vaan on työpaikkakohtainen fiksuus säädellä?
@@effexon Psykologiliiton suositus taitaa olla, että päivässä on noin 4 x 1h vastaanottoaikaa, eli noin puolet työajasta. Tätä noudatetaan työpaikoilla enempi ja vähempi. Mun työsopimuksissa tätä ei ainakaan ole koskaan muistaakseni määritelty tällä tarkkuudella (olen ollut hommissa yhdessä kunnassa, yhdessä sairaanhoitopiirissä ja yhdessä yksityisessä terveydenhuollon yrityksessä). Mutta työnantajat ovat pitäneet huolta, että se pysyy noissa lukemissa, lukuun ottamatta yksityistä puolta, jossa olin ammatinharjoittajana ja sain itse määritellä kuinka paljon teen vastaanottoa päivän aikana.
Korona aika oli itseasiassa hyvä esimerkki tosta ns.Pelosta likaan joka ei aina pidä paikkaansa vain päinvastoin.
Ja Ihmiset ei aina pahuuttaan kontrolloi mutta myös pelkoaan.
Myös naiiviuttaan mutta kilteyttään.
Ajatus ehkä tässä itsellä että sympatiaa myös pikkumaisille pelkureille, siitä oppii parhaiten.
Se on hieno homma että Anna kertoo meille miten elää. Maat pitäisi jakaa / segregoida oikeisto ja vasemmisto puoliskoihin niin Anna voisi kavereidensa kanssa jakaa toistensa rahat ja me muut hoidetaan omat hommamme.
Asioita olisi hyvä valottaa eri näkökulmista. Nyt Kontula kritisoi ns. pikkuporvarillista elämää, mutta Sinnu olisi voinut hiukan haastaa pyytämällä kuvaamaan, millainen tapa elää olisi vastakohta tai ei-pikkuporvarillinen. Ehkä tämä on kuvattu kirjassa??
Varmasti olisi voinut enempikin haastaa. Mun mielestä se toinen tapa tulee aika hyvin esiin pikkuporvarillisuuden kritiikissä, negaation kautta. Esim: Parempi tapa elää olisi antaa muiden elää kuten haluavat. Parempi tapa elää olisi tarkastella asioita hyvänä tai pahana perustuen niiden moraalisuuteen, ei esimerkiksi siihen, "miten on tavattu toimia" tai "mikä minua kuvottaa". Parempi tapa elää olisi antaa muiden asioiden kuin rahan ja sen menettämisen pelon ohjata valintoja. Ja näin edelleen.
@@Sinnu just se jäi koettelematta, toteuttaako esitetty vaihtoehto ym. ajatukset 🤔
En ole Anna Kontula -ekspertti mutta voin yrittää. Kontulan mukaan ilmastokriisin torjuminen on tärkein poliittinen/yhteiskunnallinen aihe. Kontula ei ole yksin vaan tämä käsitys on länsimaisen politiikan valtavirtaa. Ilmastokriisin torjumiseksi erityisesti keskiluokan on luovuttava nykyisestä elintasostaan. Heidän on voitava olla onnellisia ilman että he keskittyvät varallisuuden hankintaan ja turvallisen ja mukavuudenhaluisen elämäntyylin toteuttamiseen. Pikkuporvarillisuuden vastakohta on siis materiaalisesti vaatimaton elämä, joka on toisaalta ohjatumpaa, mutta jotenkin sosiaalisesti ja kokemuksellisesti rikkaampaa. Ihmiset on jotenkin saatava sopeutumaan radikaaliin yhteiskunnalliseen muutokseen joka Kontulan maailmankuvassa on välttämätön, ja joka tulee tuntumaan erityisen kivuliaalta ihmisille jotka haluavat säilyttää vanhat etunsa, tapansa, käsityksensä ja vapautensa. Väittäisin että pikkuporvarillisuuden kritiikissä kyse on siis enemmän yhteiskunnallisesta projektista kuin yksilöllisestä hyvästä.
@@CFeral-xu9ku Kiitos! Tosi hyvin avattu. Mä en oo tiennyt, että Kontulalla ilmastokriisin torjuminen on sen politiikan tekemisen keskimmäisin asia. Mutta uskon ton, ja käy järkeen. Silloin yksilöllinen hyvä on toissijaista, joskin yhteiskunnaliseen projektiin tarvittavat toimenpiteet voidaan nähdä joko enemmän tai vähemmän tukevan myös yksilön etua.
@@Sinnu Tässä projektissa yksilön edut ovat kuitenkin toissijaista rationalisointia. Vai onko meillä osoittaa joku "ei-pikkuporvarillinen" maa tai paikka jossa valtavirrasta poikkeavilla yksilöillä olisi jotenkin parempi olla? Väittäisin että laajemmin Kontulan pohdinnat osoittavat sitä samaa murrosta jota monet muutkin vasemmistolaisiksi tai kommunisteiksikin itseään mieltävät poliitikot käyvät. Perinteisesti vasemmistolaiset ovat puolustaneet työtä tekevien materiaalista hyvinvointia ja suhteellista valta-asemaa. Nyt näistä eduista kiinni pitäminen on mukavuudenhaluisuutta joka ei sovi nykymaailmaan. Suurten poliittisten päämäärien ja linjanvetojen osalta on päivä päivältä vaikeampaa erottaa toisistaan vasemmistopoliitikkoja ja sitä ultrarikasta eliittiä jota he väittävät vastustavansa.
Antulan Konna 😊
Toivottavasti vertaus keskiajan maaorjan ja nykypäivän työssäkäyvän työntekijän työhön käytetty aika vuorokaudesta oli vitsi. Tuo hampaaton ja langanlaiha 16h työtä päivässä tehnyt ihmispolo olisi todennäköisesti ikionnellinen, kun hänet käskettäisiin kotiin kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen, kuten nykyään tehdään ja saisi levätä kaksi päivää viikossa.
Itse koen hyvänä, että ihmiset varautuvat ja valmistautuvat vaihteleviin olosuhteisiin. Näinhän on tehty aina: kyseinen maaorja on pyrkinyt ennen talvea kasaamaan riittävät eväät kylmäkellariin, jotta selviää talvesta. Mitä enemmän ihmisillä on nykypäivänä pääomaa niin sitä vähemmän olemme sosiaalitukien varassa, vai? Mielestäni on vain hyvä, että henkilö haluaa pärjätä omilla säästöillään kuin vaatia yhteiskuntaa apuun ongelmien tullessa. Nykyään hyödykkeet ovat kaupassa, josta ne saa rahalla lunastettua.
Pikkuporvareita kohtaan tuntuu molemmilla olevan ikävä tunnetaakka ja ei ehkä nähdä asiaa psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Monen ihmisen turvallisuuden tunne vaatii varautumista ja sitä, että on valmistautunut vaihteleviin olosuhteisiin. Tämä koskee kaikkia meitä riippumatta mihin yhteiskuntaluokkaan kuuluu. Sota-aika ja 90-luvun lama ovat asioita, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen vielä pitkän aikaa.
Ja ei, en kuulu tulojeni perusteella pikkuporvareihin. Olen lama-ajan lapsi, joka aikuistuttuaan on ymmärtänyt, että on järkevää pitää pientä puskuria pankkitilillä, koska nälkä on tunteista ikävin. Ja ei, en ole jättänyt elämättä elämääni, koska olen samalla säästänyt rahaa.
Älkää ihmiset pelätkö vaurastua työnteolla. Älkää olko turhaan kateellisia niille, joilla on enemmän rahaa. Mitä enemmän tienaat niin sitä enemmän yhteiskunta saa verotettavaa tuloa, jota jakaa eteenpäin.
Eniten tässä jäi harmittamaan se, että esimerkiksi yrittäjyyttä ei nähdä riskinottona ja rajojen kokeiluna. Harva on niin rohkea kuin yrittäjä, joka uskaltaa ottaa ison lainan ja lähteä toteuttamaan omaa unelmaansa.
itseasiasssa jännä tuo 90-luku, koska sitä voisi verrata tuohon venäjän 90-lukuun, mutta siitä ei puhuta samalla tavalla, vaikka meilläkin käytännössä rahan puute tarkoitti tyhjää jääkaappia lapsena, mutta kait tuon otsikon syistä näitä tabuija ei saa edes mainita. Mutta mehän tiedämme miten siinä käy, rysähtää täysillä puuhun heti seuraavalla kerralla, kuten näitä Nokia, Sonera, Fortum tapauksia alkaa olla niin iso liuta ettei voi olla enää sattumaa. Monihan voi olla yrittäjä juuri siksi ettei palkkatyössä(pienehköllä palkalla) näe järkeä tuon laman kokeneena ja nähneenä kun silti on mennyt työ ja asunto alta joillakin.
Kiitos kommentista!
Mä ainakin näen pikkuporvarillisuuden turvallisuuden tarpeesta käsin, ja sitä muistaakseni jaksossa kommentoinkin! Mun mielestä se on oleellinen näkökulma, koska (näennäisen) turvallisuuden ja hallinnan tunteen ylläpitäminen voi toimia hyvässä ja pahassa, vähän tilanteesta riippuen. Perusturvallisuus on tärkeää, ja joskus/osaltaan se tulee tasapainoisesta taloudellisesta tilanteesta.
Oma arvostus yrittäjiä kohtaan on suht korkealla. Kuulun toki itsekin heihin.:D
Mä tykkään,et keskiluokan mielikuvitus on hirmu suppee 😊
Mikäs siinä on mukavaa?
@@Sinnu tykkään= (tässä) minusta
@@Sinnu vaikka se,että mä pitäisin siitä asiasta vaatis toki pitemmän selityksen kyl
sano nyssille se,et..😆
Psykologisesti mielenkiintoinen avautuminen. Taitaa Kontula puhua vasemmisto lähipiiristään ja itsestään, siitä todellisuudesta ettei siellä kupit saa olla väärän värisiä tai tulee sanomista tovereilta.