Onhan se lehdettömään aikaan nopeampaa tietysti. Lehdettömään aikaan en melkein uskalla tehdä tarjouksia noista jos toteutus menee kesälle kun ei sitä osaa ottaa aina huomioon, että miten paljon hitaampaa lehden aikaan se on tehdä.
Kyllä se on maaperästä kiinni mikä vesoittuu mikä ei. Oon tehny perkauksia joka vuoden aikaan. Kaikista parhaat kelit perata on kevät ja syksy. Avainasemassa on kunnon jälki, eli taimikon pitää olla vähintään 3m ja kannot sahata lyhyeksi. Kyllä se kesäkuumalla raivaus kaikilta aikanaan loppuu :)
Kelien puolesta joo parhaat on silloin kun ei oo lehti puussa juu. Mutta kyllä se vesonta on kesästäkin kiinni. Kuuma ja kuiva kesä kuten tälläinen, niin ei kyllä kannot lähde pukkaamaan uutta kasvua, hyvin kuivahtivat tossa, jotka yöhommina raivasin. Ens kesähän sen näyttää miten siellä vesakkoa sitten tulee.
Niin se vaan menee meillä palkkatyössä olevilla. Kesällä olemme lomalla ja syksystä kevääseen harrastelemme taimikoiden hoitoa. Suotakoon se harrastelu meille maanomistajille 😁
Noo tärkeintä ei aina ehkä ole se, että koska tekee, vaan se, että kuitenkin näyttää raivaussahaa tulevalle metsälle! Se se on tärkeintä kuin, että ei mitään tee.
Näkökulma se on tuokin. Toisaalta vanhemman tekijän vinkki on/oli tehdä perkaus lehdettömään aikaan niin erottuu ne aina vihannat havut paremmin sieltä pusikosta, eikä tule harvennettua taimikkoa. Ja kokonaan kolmas asia on tarjota metsureille työtä ympärivuoden... tai edes melkein...
Kyllä mie olen myös siitä samaa mieltä että vahaisperkaus pittää tehä kesällä tai ainakin "kesän aikana" , kuukaudet 6- 10. haastavaa aikaa saattaa tulla kuten tänä kesänä kuumuus on ollu riesana , tehhään sitten vaikka yöllä. Varmasti näistä raivuu ajankohista löytyy tottakai monta mieltä ja miestä.
Joo näin on, tämä aihe ainakin herättää keskustelua, eli eri mielipiteitä on joka lähtöön. Mutta kyllä minä uskon enemmän näitä luken tutkijoita ja omia kokemuksia tuon vähemmän vesomisen suhteen kun vesakko on parhaassa lehdessään, ei sillä piisaa enää energia ponnistaa sieltä kannosta välttämättä uudelleen tämmöisenä kesänä kun on kuivaa ja kuumaa, vaan se kanto kuivahtaa siihen.
Noooo tämä on vähän kaksipiippuinen asia. Hallan aroilla paikoilla verhopuustona koivu toimii erinomaisesti ja suojaa kuusia hallalta. Mutta sitten kun se tulee kaksijaksoinen metsä, niin siinä omat murheensa toteuttaa ylispuuhakkuut. Ja ei se vanerikoivu oikein ole parasta mahdollista kasvattaa. Huomenna olisi tarkoitus käydä katsomassa yhtä oikein ravinteikkaalla pohjalla (omt) olevaa taimikkoa, jonka raivasin kaksi vuotta sitten, että miltä siellä näyttää.
Mie muistan että yhen kuusen taimikon rehevällä pohjalla. Varhais perkkuuta piti 2 kertaa kesään raivaus sahalla käyvä. Ol koivun .pihlajan ,haavan vesaa . Heinää, vatun ja horsmaa.ym. kuusen taimet noin 40- 60 cm mittasta.
On siinä aika talkoot ollu sitten. Varmasti oli vatukkokin jo sellaista, et kaulaan asti yltää. Ja jos ei ole risuja ajettu, niin voi mahoton, että vatukko tykkää siitä. Mutta nyt siinä varmaan komea taimikkokin kohisten kasvaa! Olisi muuten mennyt istutustyö pian kankkulan kaivoon jos ei olisi malttanut perkailla vesakkoa pois!
Joo niitä on tullut nähtyä aikanaan ihan riittävästi kun on annettu puuston venyä sinne lähes kymmenmetriseksi. Sitten haetaan totta kai nmh-kemera 230€/ha ja se pitää raivata vaadittuun runkolukuun, niin tosi työlästä ja kallista. Siinä vaiheessa melkein ottaisin vaan turhan rojun pois ja antaisin pari vuotta lihota. Sitten puutavaraa pinoon harvennuksen muodossa.
Rehevillä mailla kyllä ottaa koivua rajusti. Omilla tiluksilla olen raivannu kahteen kertaan. Kun ei päästä vesoja kovin isoksi, niin heikommallakin kunnolla raivaa päivässä aikamoisen läntin😊 Tottakai jos vieraalla teettää niin syöhän se tuottoa....
Kyllä sitä sinne tulee. Myös maanmuokkausmenetelmäkin vaikuttaa. Mutta ainahan se olisi optimaalista, että yhden kerran varhaisperkaus ja siitä myöhemmin taimikonhoito. Sitten ei tarvi pitkään aikaan tehdä mitään. Kyllä säästää pitkän pennin kun itse tekee, edes sen ennakkoraivauksen metsänomistaja, niin jää hakkuutuloistakin edes jotain käteen.
Luulen että koivua otti muuan aukko ehkä 4000 tainta hehtaarille. Jätän kuusen taimistoon suoria parhaita koivua kasvamaan kaadan ne nioin 10-16cm paksuisina rinnan korkeudelta poltto ja hakepuuksi itselle. Järeämmät menee metrihaloiksi myyntiin näin saa edes jotain työpalkkaa. Kotitarve ja halkopuun korjuusa taimistossa traktorimönkjä on hyvä peli ,sillä tien varteen ja traktorikärryllä jatkoon. Tuotosta en niin välitä kun siinä vaiheessa takapuoli kasvaa jo horsmaa.
Voisko joskus jossain työ tai vapa ajalla kuvata selaisia kuusia ja mäntyjä jotka kasvaa kalliolla ja on salama herkiä pikkikärkisiä tai tasalatvasia ja muutenkin kiinostaa selaisia puita on Jyväskylän ilkka
Kyllä pelkän kuusikon kasvatus ainakin etelä-suomessa on aika riskialtista jos kesät näin kuumina ja kuivina jatkuu. Kirjanpainaja tekee jo nyt pahaa lälkeä.
@@JOmetsuri Näin olen jo tehnytkin. Ja vaikka haapa valtaakin usein taimikot saa siitäkin energiapuuna melkein kuidun hinnan, mutta kasvaa puolet nopeammin. Ja koivulla lähes sama, jos on kuusi vähänkin huono, tai aluella lahoa, jätän koivun kasvamaan.
koivuahan ei pitäisi pienenä katkaista raivausahalla ollenkaan vaan odottaa koivun venymistä noin 3 metriin sitten taimikon harvennus tuossakin olisi kannattanut miettiä varhaisperkauksen miellekyyttä itse olisin koivuista tehnyt taimikon tuohon
Tuossa on järkeä jättää sen koivun varjostaa niin vesominen loppuu ,tuo rehevä pohja vesoo niin kauan kun siihen tulee peittoa tuo ajankohta ei juuri vaikuta
Raivasin nuorta metsää (toissakevät) kevään viimeisillä hankiaisella suht pitkään kantoon. Nuorta metsää siis ei varhausperkausta. Vesominen oli melko vähäistä. . Sen takia hankiaisella kun tuntui olevan helppoa. No kuustakin oli niin nehän ei veso :D
En tiiä oletko tuota kannon pituutta koskaan funtsinut tuossa vesomisessa. Mulla on sellanen mutu-tuntuma, et pitkästä kannosta se vesoo huonommin. Toki Jos on tarpeeksi järeää, niin leppä ja raita ottaa kunnon vesat. Mutta tollanen hontelompi puu ei ihan niin herkästi lähde. Kaikkihan sitä pitkää kantoa ei arvosta, mutta en ymmärrä mikä kiire sinne taimikkoon on sitten välttämättä mennä kulkemaan. Aika nopeasti ne lahoo ja sitten murenee kun talloo vaan yli.
No tää on kyllä totta, että hoitorästiä riittää niin pirusti. Vielä kun ois tekijöitä ja siitä maksettaiskin, että sais alalle houkuteltua uusia tekijöitä.
@@hannurasanen Turhaan niitä yksistään syytät. Täälläpäin metsurit on jollain syyllä työttömiä ja ovat ostareilla tyttöjä narraamassa. Niitten hommat tekee just ne, joita moitit. Turha yleistää. Suomessa liian hyvä järjestelmä olla tekemättä mitään. Ensin ollaa ulkomalaisia vastaan, kun tänne tulevat. Sitten kun nää alkaa tekemään näitten laiskojen hommia, Aletaan heti mollaamaan. Tämä ei yksistään metsäpuolen ongelma. Onha tää nähty jo vuosia.
Oli hyvä ja selkeä video!Ei kyllä jää epäselvyyttä mihin ajankohtaan kannattaa raivaus ajoittaa.Yleensä tuolloin on kaikista lämpimin ajankohta jonka takia ei tuu lähettyä raivuutöihin.Käytätkö normibensaa+öljy tai pienkonebensaa raivureissa?
Joo kuuma kesä ja kun on lehtivihreä ja se energia siellä lehdissä, niin eivät jaksa enää vesoa kun kannot kuivahtaa. Ihan normi 98e5 bensaa ja stihlin öljyt sekaan. Pienkonebensaa saisi Jyväskylästä haettua nesteen pumpulta, mutta tulee niin harvoin käytyä, ettei vartavastenkaan viitsi lähtiä hakemaan.
Monet raivaa juurikin siksi keväällä ja syksyllä että taimen näkeee paremmin eikä itikkaa.. Mutta juurikin pitäis tehdä ns. rasi aikaan niinkuin muunkin lehtipuun kaato ..
Kyllähän siinä pinta-alaa saa tehtyä aina enemmän kun näkyvyys on parempi ja olosuhteetkin on yleensä paremmat. Eniten ärsyttää vaan se vesominen aina kun se kaikki lehtivihreä ja energia on siellä juuristossa ja sitten se ponnistaa sieltä melkoisena kasvuna kevättalvella ja ja keväänä katkotusta kannosta.
Itte oli kyl pakko vetää keväällä kun lehti ei ollut puussa. Koitin kyl eka heinäkuun alussa mutta siitä ei tullut mitään. Oli 12ha siemenellä koneellisesti kylvetty mäntyä ja pääosin kuusta. ( ei omasta toimestani siis). no kuuset ei ole menestynyt ottanut luonnon taimenta mäntyä. Ei mitään saumaa kesä aikaa oli metrin korkeaa haapa ihan mattona. Ei sieltä mäntyjä löytänyt. Tai löysi mutta jäätävän hidasta edetä sitä haapa Puskala ja sit Tuli liikaa oho ja eikö. Kävin kyl sitten seuraavana keväänä pahimmat paikat kävelemässä uudestaan läpitte kun vesosivat. Ei ole pahasti lähtenyt 3 v sitten viimeksi sahalla käynyt täällä nyt kierrellyt kattomassa onko hirvet käynyt.
Näissä viljely hommissa ei keskikesällä kerkiä mettä hommiin aina jää syksyyn tai kevääseen No kahteen kolmeen kertaa noita on tehty.Lopputulos on kyllä hyvä mut töitä teettää.
Parempi se on tehdä silti tehdä ajankohdasta riippumatta jos ei muilta kiireiltä ehdi. Niitä palstoja on riittämiin tehty, joissa taimikot on unohdettu 20 vuodeksi ja sitten haetaan se reilu 200€ kemeraa nuoren metsänhoitoon ja raivuukustannus on 1000€+alv kun pitää runkoluku saada sellaiseen haarukkaan, että menee läpi mahdollisesta tarkastuksesta. Joten parempi se on pari kertaa raivata kuin päästää metsät hoitamattomaan kuntoon.
Paljonkohan ammattiraivaaja laskuttaa/hehtaari 15 vuotta luontaisesti uudistetun metsän raivaamisesta. Videosi alkukuvat kuvastavat tilannetta parhaiten. Pohja on tasamaalla mutta 15 vuotta sitten käyneen metsäkoneen jäljiltä kuin pommikuopilla 😪 Koivu olisi tarkoitus jättää valtapuulajiksi toki kuusta ja mäntyäkin voisi jäädä, jos sopivasti lähtenyt kasvamaan.
@@Moment313 Näin se meinaa olla nykyään. Metsänhoitohommissa harvoin kysynnän ja tarjonnan laki kohtaa. Ärsyttää ne tahot, jotka tarjoo näitä hoitotöitä polkuhinnalla ja pitää taksat matalalla.
@@Ancient_Iron Ens viikolla saan putken raivuriin. Jonssille ei oo aikataulua. Joskus tässä syksyn ja joulun välissä kuitenkin! Sanoin, että kiire sillä ei ole.
Täytyy ilmanputsari pistää eka pesuun ja kattoo miten sitten kiertää. Sen jälkeen ruuvailee säädöt kohdilleen jos tarvetta ilmenee. Maitohorsmasta irtoava villa tukkii nyt aika tehokkaasti ja saa rassata monta kertaa villoja pois koneesta päivän aikana
Kyllähän jotkut sanoo, että viisi päivää ennen ja viisi päivää jälkeen mustankuun, niin ei veso. Itse en ole tilastoja pitänyt tästä. Ens vuonna täytyy melkein koittaa ja seurailla kun sitä povaavat elokuulle
Itse olen käytännössä todennut ja vanhempi sukupolvi sen myös vahvistanut, että Elokuun ensimmäisen uudenkuun (mustakuu) jälkeiset kolme päivää on hyvä aika kaataa lehtipuuta
Keväällä teen vaan noita ennakkoraivauksia ja varttuneempia taimikonhoitotöitä, jossa seuraavaksi vesakoituminen tukehtuu kun kuuset ovat jo niin isoissa mitoissa. Sittenhän sitä on istutushommat välissä, onkin juhannus ja siitä elokuun loppuun perkauksia ja taimikonhoitoja. Jos on oikein paljon havupuuta kaadettavana, niin suosiolla jätän marras-joulukuulle, ettei ole vaaraa juurikäävästä.
No jos tänä kesänä kasvukauden jälkeen kun näillä helteillä ja kuivilla keleillä on lakaissut vesakkoa nurin, niin ei kyllä pitäs kovin voimakkaasti vesoa. Riippuu tietenkin kannon läpimitasta. Pieni räippä lakkaa kasvamasta siihen.
No juu olen rehevillä mailla perannut melko järestään kaksi jopa kolme kertaa, ja kesällä teen. Se on ett heinäkuussa ku tekee, ehtii hyvin vesomaan. Se on fakta ja tutkittu. Taimikot tulee hoitaa ku ehtii.
Onko lähteitä näihin tutkimuksiin? Monet lähteet osoittaa, että keskikesällä katkaistu vesakko vesoo vähemmän kuin muina aikoina. Lähteenä entinen metla (nykyinen Luke) ja Timo Saksa. (docplayer.fi/13399742-Varhaisperkauksen-merkitys-kuusen-uudistamisketjussa-mmt-timo-saksa.html) Faktahan se on, että kun lehtivihreä on parhaassa kukoistuksessaan siellä vesakossa, niin sitä pontta ei riitä enää vesomaan samaan malliin kuin, että se lehtivihreä ja energia olisi siellä juuristossa. Mutta tuossa olet oikeassa, että tärkeintä on ne tehdä kuitenkin jossain vaiheessa. Se on järjettömintä panostaa uudistamistyöhön istutuksineen ja sitten unohtaa ne reiluksi kymmeneksi vuodeksi oman onnensa nojaan.
@@JOmetsuri niin ei ehkä veso niin paljon mutta vesoo kuitenkin? On se vuodesta kiinni sen sateista, maaperästä ja muustakin kiinni. Rehevillä mailla olen tehnyt ensin helpon perkuun ja joutunut järjestään perkaan käytännössä toisen vaikka olen tehnyt sen kesällä ja tätä oon nyt tehnyt itse ja 25v ajan omilla mailla seuraillut.
@@HIIHTONIILO1 Toki se kesä ja lehtipuun kannon lpm vaikuttaa siihen vesontaan huomattavasti. Mutta jos tämän kesän jälkeen kasvukauden jälkeen katkaistut pienemmät kannot vesoo, niin ihmeenä pidän suorastaan. Sehän se olisi optimitilanne, että perkauksen jälkeen ei tarvitsisi lähes 10 vuoteen mennä sahalla mitään tekemään.
Nyt on muuten toinenkin vanhan kansan viisaus käsillä. Sanovat, että kahta eivät kanna. Kun pihlajat notkuu marjoja niin vanhan kansan mukaan tulee myös vähäluminen talvi. Mutta katsellaan nyt
Itse raivasin muutama vuosi sitten kesäloman aikana 1-2 m kuusen taimikon. Vesominen oli melkoista, mutta kuuset pääsivät voitolle. Kohta saa tehdä varsinaisen taimikon hoidon. Ja työlästä on.
Joo. Vaikee on se aika löytää millon löytää ettei veso. Täällä itä Suomessa. Rehevillä mailla tuo hieskoivu vesoo raivas millo tahansa. Kerta raivuulla taimikko. Niin on aika sakea. Kaks kertaa ni ok. No kalliiksi tulee.
@@JOmetsuri se on tarkkaa homma 6 ei saisi kasvaa liian nopeasti😀😆 Itse olen Puolen hehtaarin alueella varsin kokeillut puita ei voi ottaa kuin vaijerilla eli vinssillä vetää nyt mitenkä nyt sattuu sitten olemaan aina mikäkin tilanne
Ja mitäs luulet, että onko se kannattavaa raivauttaa ulkopuolisella moneen kertaan uudistuskustannusten päälle? Se vesakko ajaa noin pienen kuusen yli alta aikayksikön ja rahat on menneet kankkulan kaivoon jos ei mitään tekisi. Uudistustyön jälkeen pari kertaa perkausta, taimikonhoito, ennakkoraivaus ja ensharvennukselta 50 kiintoa per hehtaari puuta tienlaitaan. Ei ole vielä kakkosharvennuksessakaan päästy nollatulokseen kun ynnää hoitotyöt ja erottaa ne puunmyyntituloista.
Noo en tiedä oikein. Vanerikoivun kasvatus ei oikein ole järkevää enää siinä kohtaa kun on kuitenkin investoitu maanmuokkaukseen kuusentaimille. Jos rauduskoivikon haluaa, niin sen saa kyllä luontaisestikin.
@@JOmetsuri eikös tuohon olisi koivikko kasvanut ilman maanmuokkaustakin, siinä kun laskee kustannukset laikutuksesta ym. päätehakkuulle niin tulee aika raskas ja kallis prosessi.
@@rautakuu9110 Se pitäisi taas nyt metsänomistajalta kysyä, joka on tuohon valinnut kasvatettavan puun ja maanmuokkauksen. Onhan noita luontaisestikin tulleita metsiä ihan hyvälaatuisina. Mutta sitten kun on hakkuun jälkeen päätetty kuusentaimikko istuttaa, niin ei sitä enää siinä vaiheessa kannata laskee luontaiselle puulle pian.
Itse teen varhaishoidot keväällä tai syksyllä, taimet näkyy hyvin ja käytännössä 2 nopeampaa kävelyä = 1 kerta kesällä heinikon seassa.
Onhan se lehdettömään aikaan nopeampaa tietysti. Lehdettömään aikaan en melkein uskalla tehdä tarjouksia noista jos toteutus menee kesälle kun ei sitä osaa ottaa aina huomioon, että miten paljon hitaampaa lehden aikaan se on tehdä.
Käsitykseni on että keväällä kantohankien aikaa tehokkain ja vähiten vesoo ,se usko että lehtipuun aikaa ei näissä tapauksissa päde
Olipa tiivis tietopaketti ja selkeest kerrottu tyhmempikin ymmärtää milloin se varhaisperkaus pitäis tehdä.Kiitos.👏👍
Katsotaan saisko tänään jatkuvasta kasvatuksesta asiaa. Käyn katsoo yhtä työmaata niin poikkean samalla katsoo miltä se näyttää nykyään 😅
Kyllä se on maaperästä kiinni mikä vesoittuu mikä ei. Oon tehny perkauksia joka vuoden aikaan. Kaikista parhaat kelit perata on kevät ja syksy. Avainasemassa on kunnon jälki, eli taimikon pitää olla vähintään 3m ja kannot sahata lyhyeksi. Kyllä se kesäkuumalla raivaus kaikilta aikanaan loppuu :)
Kelien puolesta joo parhaat on silloin kun ei oo lehti puussa juu. Mutta kyllä se vesonta on kesästäkin kiinni. Kuuma ja kuiva kesä kuten tälläinen, niin ei kyllä kannot lähde pukkaamaan uutta kasvua, hyvin kuivahtivat tossa, jotka yöhommina raivasin. Ens kesähän sen näyttää miten siellä vesakkoa sitten tulee.
Niin se vaan menee meillä palkkatyössä olevilla. Kesällä olemme lomalla ja syksystä kevääseen harrastelemme taimikoiden hoitoa. Suotakoon se harrastelu meille maanomistajille 😁
Noo tärkeintä ei aina ehkä ole se, että koska tekee, vaan se, että kuitenkin näyttää raivaussahaa tulevalle metsälle! Se se on tärkeintä kuin, että ei mitään tee.
Minulla on kesällä yli metrin heinä, niin ei onnistu raivata, tukkii terän. Teen nyt keväällä.
@@SeppoLumijärvi Kun käyttää reiluja kierroksia terävällä terällä, niin ei heinä pahasti tuki. Silloin tällöin poistaa tukoksen.
Näkökulma se on tuokin. Toisaalta vanhemman tekijän vinkki on/oli tehdä perkaus lehdettömään aikaan niin erottuu ne aina vihannat havut paremmin sieltä pusikosta, eikä tule harvennettua taimikkoa. Ja kokonaan kolmas asia on tarjota metsureille työtä ympärivuoden... tai edes melkein...
Kyllä mie olen myös siitä samaa mieltä että vahaisperkaus pittää tehä kesällä tai ainakin "kesän aikana" , kuukaudet 6- 10. haastavaa aikaa saattaa tulla kuten tänä kesänä kuumuus on ollu riesana , tehhään sitten vaikka yöllä. Varmasti näistä raivuu ajankohista löytyy tottakai monta mieltä ja miestä.
Joo näin on, tämä aihe ainakin herättää keskustelua, eli eri mielipiteitä on joka lähtöön. Mutta kyllä minä uskon enemmän näitä luken tutkijoita ja omia kokemuksia tuon vähemmän vesomisen suhteen kun vesakko on parhaassa lehdessään, ei sillä piisaa enää energia ponnistaa sieltä kannosta välttämättä uudelleen tämmöisenä kesänä kun on kuivaa ja kuumaa, vaan se kanto kuivahtaa siihen.
Noille reheville kohteille on kaikista suurin virhe yrittää yhden puulajin metsää jättää sitä koivua pystyyn vain reilusti ni ei veso yhtäpaljoa
Noooo tämä on vähän kaksipiippuinen asia. Hallan aroilla paikoilla verhopuustona koivu toimii erinomaisesti ja suojaa kuusia hallalta. Mutta sitten kun se tulee kaksijaksoinen metsä, niin siinä omat murheensa toteuttaa ylispuuhakkuut. Ja ei se vanerikoivu oikein ole parasta mahdollista kasvattaa. Huomenna olisi tarkoitus käydä katsomassa yhtä oikein ravinteikkaalla pohjalla (omt) olevaa taimikkoa, jonka raivasin kaksi vuotta sitten, että miltä siellä näyttää.
Isot koivut voi kaataa niin että jää kantoon kiinni. Kasvaa pitkälläänkin eikä veso.
Mie muistan että yhen kuusen taimikon rehevällä pohjalla. Varhais perkkuuta piti 2 kertaa kesään raivaus sahalla käyvä. Ol koivun .pihlajan ,haavan vesaa . Heinää, vatun ja horsmaa.ym. kuusen taimet noin 40- 60 cm mittasta.
On siinä aika talkoot ollu sitten. Varmasti oli vatukkokin jo sellaista, et kaulaan asti yltää. Ja jos ei ole risuja ajettu, niin voi mahoton, että vatukko tykkää siitä. Mutta nyt siinä varmaan komea taimikkokin kohisten kasvaa! Olisi muuten mennyt istutustyö pian kankkulan kaivoon jos ei olisi malttanut perkailla vesakkoa pois!
Vielä kalliimaksi tulisi jättää kokonaan tekemättä. Tuohon tulee kuitenkin kunnon metsä ja nopeasti.
Joo niitä on tullut nähtyä aikanaan ihan riittävästi kun on annettu puuston venyä sinne lähes kymmenmetriseksi. Sitten haetaan totta kai nmh-kemera 230€/ha ja se pitää raivata vaadittuun runkolukuun, niin tosi työlästä ja kallista. Siinä vaiheessa melkein ottaisin vaan turhan rojun pois ja antaisin pari vuotta lihota. Sitten puutavaraa pinoon harvennuksen muodossa.
Rehevillä mailla kyllä ottaa koivua rajusti. Omilla tiluksilla olen raivannu kahteen kertaan. Kun ei päästä vesoja kovin isoksi, niin heikommallakin kunnolla raivaa päivässä aikamoisen läntin😊 Tottakai jos vieraalla teettää niin syöhän se tuottoa....
Kyllä sitä sinne tulee. Myös maanmuokkausmenetelmäkin vaikuttaa. Mutta ainahan se olisi optimaalista, että yhden kerran varhaisperkaus ja siitä myöhemmin taimikonhoito. Sitten ei tarvi pitkään aikaan tehdä mitään. Kyllä säästää pitkän pennin kun itse tekee, edes sen ennakkoraivauksen metsänomistaja, niin jää hakkuutuloistakin edes jotain käteen.
Luulen että koivua otti muuan aukko ehkä 4000 tainta hehtaarille. Jätän kuusen taimistoon suoria parhaita koivua kasvamaan kaadan ne nioin 10-16cm paksuisina rinnan korkeudelta poltto ja hakepuuksi itselle. Järeämmät menee metrihaloiksi myyntiin näin saa edes jotain työpalkkaa. Kotitarve ja halkopuun korjuusa taimistossa traktorimönkjä on hyvä peli ,sillä tien varteen ja traktorikärryllä jatkoon. Tuotosta en niin välitä kun siinä vaiheessa takapuoli kasvaa jo horsmaa.
@@JOmetsuriJättää koivua peiteeksi jo perkaus vaiheessa vesominen loppuu ,siis koivua kuusten väliin
+ Husqun jätkät on kalliita, kun ne syyttää aina jotain muuta
Voisko joskus jossain työ tai vapa ajalla kuvata selaisia kuusia ja mäntyjä jotka kasvaa kalliolla ja on salama herkiä pikkikärkisiä tai tasalatvasia ja muutenkin kiinostaa selaisia puita on Jyväskylän ilkka
Kyllä pelkän kuusikon kasvatus ainakin etelä-suomessa on aika riskialtista jos kesät näin kuumina ja kuivina jatkuu. Kirjanpainaja tekee jo nyt pahaa lälkeä.
Kyllä se on kohta siirryttävä pian sekametsiin, että on koivua, kuusta ja mäntyä sekaisin. Pitäisi tuhoriskin olla pienempi.
@@JOmetsuri Näin olen jo tehnytkin. Ja vaikka haapa valtaakin usein taimikot saa siitäkin energiapuuna melkein kuidun hinnan, mutta kasvaa puolet nopeammin. Ja koivulla lähes sama, jos on kuusi vähänkin huono, tai aluella lahoa, jätän koivun kasvamaan.
koivuahan ei pitäisi pienenä katkaista raivausahalla ollenkaan vaan odottaa koivun venymistä noin 3 metriin sitten taimikon harvennus tuossakin olisi kannattanut miettiä varhaisperkauksen miellekyyttä itse olisin koivuista tehnyt taimikon tuohon
Tuossa on järkeä jättää sen koivun varjostaa niin vesominen loppuu ,tuo rehevä pohja vesoo niin kauan kun siihen tulee peittoa tuo ajankohta ei juuri vaikuta
Rehevää maalla vesominen on hurjaa ja varmaan on ollut tarpeen edellinenkin raivaus. Oikea raivaus ajankohta on aina kun on aikaa.
Hyvä tietoisku 👍🏽
Raivasin nuorta metsää (toissakevät) kevään viimeisillä hankiaisella suht pitkään kantoon. Nuorta metsää siis ei varhausperkausta. Vesominen oli melko vähäistä. . Sen takia hankiaisella kun tuntui olevan helppoa. No kuustakin oli niin nehän ei veso :D
En tiiä oletko tuota kannon pituutta koskaan funtsinut tuossa vesomisessa. Mulla on sellanen mutu-tuntuma, et pitkästä kannosta se vesoo huonommin. Toki Jos on tarpeeksi järeää, niin leppä ja raita ottaa kunnon vesat. Mutta tollanen hontelompi puu ei ihan niin herkästi lähde. Kaikkihan sitä pitkää kantoa ei arvosta, mutta en ymmärrä mikä kiire sinne taimikkoon on sitten välttämättä mennä kulkemaan. Aika nopeasti ne lahoo ja sitten murenee kun talloo vaan yli.
Suomessa on kyllä niin iso raivaustaakka että AINA on hyvä aika raivata.
No tää on kyllä totta, että hoitorästiä riittää niin pirusti. Vielä kun ois tekijöitä ja siitä maksettaiskin, että sais alalle houkuteltua uusia tekijöitä.
@@JOmetsuriMatut metsuri kouluun vain. Eivät ois kauppakeskuksissa teini tyttöjä narraamassa!😊
@@hannurasanen Turhaan niitä yksistään syytät. Täälläpäin metsurit on jollain syyllä työttömiä ja ovat ostareilla tyttöjä narraamassa. Niitten hommat tekee just ne, joita moitit. Turha yleistää. Suomessa liian hyvä järjestelmä olla tekemättä mitään. Ensin ollaa ulkomalaisia vastaan, kun tänne tulevat. Sitten kun nää alkaa tekemään näitten laiskojen hommia, Aletaan heti mollaamaan. Tämä ei yksistään metsäpuolen ongelma. Onha tää nähty jo vuosia.
Oli hyvä ja selkeä video!Ei kyllä jää epäselvyyttä mihin ajankohtaan kannattaa raivaus ajoittaa.Yleensä tuolloin on kaikista lämpimin ajankohta jonka takia ei tuu lähettyä raivuutöihin.Käytätkö normibensaa+öljy tai pienkonebensaa raivureissa?
Joo kuuma kesä ja kun on lehtivihreä ja se energia siellä lehdissä, niin eivät jaksa enää vesoa kun kannot kuivahtaa. Ihan normi 98e5 bensaa ja stihlin öljyt sekaan. Pienkonebensaa saisi Jyväskylästä haettua nesteen pumpulta, mutta tulee niin harvoin käytyä, ettei vartavastenkaan viitsi lähtiä hakemaan.
Monet raivaa juurikin siksi keväällä ja syksyllä että taimen näkeee paremmin eikä itikkaa.. Mutta juurikin pitäis tehdä ns. rasi aikaan niinkuin muunkin lehtipuun kaato ..
Kyllähän siinä pinta-alaa saa tehtyä aina enemmän kun näkyvyys on parempi ja olosuhteetkin on yleensä paremmat. Eniten ärsyttää vaan se vesominen aina kun se kaikki lehtivihreä ja energia on siellä juuristossa ja sitten se ponnistaa sieltä melkoisena kasvuna kevättalvella ja ja keväänä katkotusta kannosta.
11 kk. metsurit työttömänä tuon ohjeen mukaan
Kyllä tuossa on asiaa!! Nimimerkki; Pohjoisemmasta.
Itte oli kyl pakko vetää keväällä kun lehti ei ollut puussa. Koitin kyl eka heinäkuun alussa mutta siitä ei tullut mitään. Oli 12ha siemenellä koneellisesti kylvetty mäntyä ja pääosin kuusta. ( ei omasta toimestani siis). no kuuset ei ole menestynyt ottanut luonnon taimenta mäntyä. Ei mitään saumaa kesä aikaa oli metrin korkeaa haapa ihan mattona. Ei sieltä mäntyjä löytänyt. Tai löysi mutta jäätävän hidasta edetä sitä haapa Puskala ja sit Tuli liikaa oho ja eikö. Kävin kyl sitten seuraavana keväänä pahimmat paikat kävelemässä uudestaan läpitte kun vesosivat. Ei ole pahasti lähtenyt 3 v sitten viimeksi sahalla käynyt täällä nyt kierrellyt kattomassa onko hirvet käynyt.
Näissä viljely hommissa ei keskikesällä kerkiä mettä hommiin aina jää syksyyn tai kevääseen No kahteen kolmeen kertaa noita on tehty.Lopputulos on kyllä hyvä mut töitä teettää.
Parempi se on tehdä silti tehdä ajankohdasta riippumatta jos ei muilta kiireiltä ehdi. Niitä palstoja on riittämiin tehty, joissa taimikot on unohdettu 20 vuodeksi ja sitten haetaan se reilu 200€ kemeraa nuoren metsänhoitoon ja raivuukustannus on 1000€+alv kun pitää runkoluku saada sellaiseen haarukkaan, että menee läpi mahdollisesta tarkastuksesta. Joten parempi se on pari kertaa raivata kuin päästää metsät hoitamattomaan kuntoon.
Paljonkohan ammattiraivaaja laskuttaa/hehtaari 15 vuotta luontaisesti uudistetun metsän raivaamisesta. Videosi alkukuvat kuvastavat tilannetta parhaiten.
Pohja on tasamaalla mutta 15 vuotta sitten käyneen metsäkoneen jäljiltä kuin pommikuopilla 😪
Koivu olisi tarkoitus jättää valtapuulajiksi toki kuusta ja mäntyäkin voisi jäädä, jos sopivasti lähtenyt kasvamaan.
Kyllä on komiaa katteltavaa👌
Kiitos!
Mikä tuli työn hinnaksi tuossa, e/ha?
375€/ha +alv
@@JOmetsuri Kiitoksia suorasta vastauksesta👍.
@@Moment313 Eipä mittään! Mitäs sitä itse neuvottelemiaan taksoja salaamaan kuin valtiosalaisuuksia! :D
@@JOmetsuri juu😁.
Tahtoo olla välillä niinku valtiosalaisuuksia.
@@Moment313 Näin se meinaa olla nykyään. Metsänhoitohommissa harvoin kysynnän ja tarjonnan laki kohtaa. Ärsyttää ne tahot, jotka tarjoo näitä hoitotöitä polkuhinnalla ja pitää taksat matalalla.
Palkitsevaa katseltavaa, muuttuu maisema hyvälti!😊👍🏻🌳🌲🌳
P.S. hyvin "murisee" tuo raivuri.👌🏻
Kyllä se muuttuu. Kohta murisoo paremmin kun putkeen tulossa muutoksia!
@@JOmetsuri Aivan mahtavaa! 😉👌🏻
@@Ancient_Iron Ja toinen 2172 meni myös samalla kertaa laitettavaksi. Katotaanha millainen siitä tulee. Ainakin väkevämpi kuin 346 :D
@@JOmetsuri Aiettä!😎👍🏻👍🏻👍🏻 Tuskin maltan odottaa lopputuloksia!🤯
Onko aikataulusta mitään tietoa, koska valmistuvat?
@@Ancient_Iron Ens viikolla saan putken raivuriin. Jonssille ei oo aikataulua. Joskus tässä syksyn ja joulun välissä kuitenkin! Sanoin, että kiire sillä ei ole.
Täydellä kaasulla käy vähän rikkaalla, vai eikö saa pienemmillä käymään sitten puhtaasti, jos ylhäältä säätää kohdilleen ?
Täytyy ilmanputsari pistää eka pesuun ja kattoo miten sitten kiertää. Sen jälkeen ruuvailee säädöt kohdilleen jos tarvetta ilmenee. Maitohorsmasta irtoava villa tukkii nyt aika tehokkaasti ja saa rassata monta kertaa villoja pois koneesta päivän aikana
👍💪please more videos of forest care...
There will be more, I promise. It doesn´t disturb you that there is no subtitles and I speak only finnish?
@@JOmetsuri a little... but its awesome to watch.. keep going..
Mites kuunkierto, vaikuttaako vesomiseen?
Kyllähän jotkut sanoo, että viisi päivää ennen ja viisi päivää jälkeen mustankuun, niin ei veso. Itse en ole tilastoja pitänyt tästä. Ens vuonna täytyy melkein koittaa ja seurailla kun sitä povaavat elokuulle
Itse olen käytännössä todennut ja vanhempi sukupolvi sen myös vahvistanut, että Elokuun ensimmäisen uudenkuun (mustakuu) jälkeiset kolme päivää on hyvä aika kaataa lehtipuuta
Kyllä jäisi pirtti talvella kylmäksi, jos kolmessa päivässä olisi vuoden polttopuut kaadettava... 😄
Kieltäydytkö itse raivaustyöstä ennen ja jälkeen juhannuksen?
Keväällä teen vaan noita ennakkoraivauksia ja varttuneempia taimikonhoitotöitä, jossa seuraavaksi vesakoituminen tukehtuu kun kuuset ovat jo niin isoissa mitoissa. Sittenhän sitä on istutushommat välissä, onkin juhannus ja siitä elokuun loppuun perkauksia ja taimikonhoitoja. Jos on oikein paljon havupuuta kaadettavana, niin suosiolla jätän marras-joulukuulle, ettei ole vaaraa juurikäävästä.
Siis millainen on todennäköisyys että ei veso enää kun on tehty nyt ?
No jos tänä kesänä kasvukauden jälkeen kun näillä helteillä ja kuivilla keleillä on lakaissut vesakkoa nurin, niin ei kyllä pitäs kovin voimakkaasti vesoa. Riippuu tietenkin kannon läpimitasta. Pieni räippä lakkaa kasvamasta siihen.
@@JOmetsuri Okei ei ihan amatöörinä tule ihan kaikkia sioita mietittyä mutta kiitos infosta.
Ja noi kuuset voi ihan hyvin :D
Tuleeentistä tiukempaa vesakkoa kannoista
No juu olen rehevillä mailla perannut melko järestään kaksi jopa kolme kertaa, ja kesällä teen. Se on ett heinäkuussa ku tekee, ehtii hyvin vesomaan. Se on fakta ja tutkittu. Taimikot tulee hoitaa ku ehtii.
Onko lähteitä näihin tutkimuksiin? Monet lähteet osoittaa, että keskikesällä katkaistu vesakko vesoo vähemmän kuin muina aikoina. Lähteenä entinen metla (nykyinen Luke) ja Timo Saksa. (docplayer.fi/13399742-Varhaisperkauksen-merkitys-kuusen-uudistamisketjussa-mmt-timo-saksa.html)
Faktahan se on, että kun lehtivihreä on parhaassa kukoistuksessaan siellä vesakossa, niin sitä pontta ei riitä enää vesomaan samaan malliin kuin, että se lehtivihreä ja energia olisi siellä juuristossa.
Mutta tuossa olet oikeassa, että tärkeintä on ne tehdä kuitenkin jossain vaiheessa. Se on järjettömintä panostaa uudistamistyöhön istutuksineen ja sitten unohtaa ne reiluksi kymmeneksi vuodeksi oman onnensa nojaan.
@@JOmetsuri niin ei ehkä veso niin paljon mutta vesoo kuitenkin? On se vuodesta kiinni sen sateista, maaperästä ja muustakin kiinni. Rehevillä mailla olen tehnyt ensin helpon perkuun ja joutunut järjestään perkaan käytännössä toisen vaikka olen tehnyt sen kesällä ja tätä oon nyt tehnyt itse ja 25v ajan omilla mailla seuraillut.
@@HIIHTONIILO1 Toki se kesä ja lehtipuun kannon lpm vaikuttaa siihen vesontaan huomattavasti. Mutta jos tämän kesän jälkeen kasvukauden jälkeen katkaistut pienemmät kannot vesoo, niin ihmeenä pidän suorastaan. Sehän se olisi optimitilanne, että perkauksen jälkeen ei tarvitsisi lähes 10 vuoteen mennä sahalla mitään tekemään.
Positiivinen ongelma. Rehevä maaperä. Kasvaa vaikka escobarin keijuhile. Tää raivaa oikeaan aikaan on ihan täyttä ostos Tv tä
Vanhan kansan viisautta on että mätäkuussa tehään raivaukset
Nyt on muuten toinenkin vanhan kansan viisaus käsillä. Sanovat, että kahta eivät kanna. Kun pihlajat notkuu marjoja niin vanhan kansan mukaan tulee myös vähäluminen talvi. Mutta katsellaan nyt
@@JOmetsuriNuoremman kansan viisaus: Jos vappuna on lunta katolla niin on sitä maassakin 😂
Itse raivasin muutama vuosi sitten kesäloman aikana 1-2 m kuusen taimikon. Vesominen oli melkoista, mutta kuuset pääsivät voitolle. Kohta saa tehdä varsinaisen taimikon hoidon. Ja työlästä on.
Kyllä se joskus koettelee 😅 se on kuitenkin, että perkauksen jälkeen se kuusi pärjäisi varsinaiseen taimikonhoitoon asti omillaan
Joo.
Vaikee on se aika löytää millon löytää ettei veso.
Täällä itä Suomessa.
Rehevillä mailla tuo hieskoivu vesoo raivas millo tahansa. Kerta raivuulla taimikko. Niin on aika sakea.
Kaks kertaa ni ok. No kalliiksi tulee.
Sitä se metsätalous on. Oma aktiivisuus se kannattaa eniten hoitotöissä. Ostettuna palveluna tulee melkoisesti kuluerää
Sitä pitäisi kasvattaa vähän energiapuuksi antaa vielä kasva raivata vai mitä tarvii😀😆 se on tarkkaa hommaa
Energiapuunkorjuu ja sen kasvatus ei kyllä kovin kannattavaa ole. Harvoin niistä loistometsiä on enää saatu taiottua
@@JOmetsuri se on tarkkaa homma 6 ei saisi kasvaa liian nopeasti😀😆 Itse olen Puolen hehtaarin alueella varsin kokeillut puita ei voi ottaa kuin vaijerilla eli vinssillä vetää nyt mitenkä nyt sattuu sitten olemaan aina mikäkin tilanne
Keksit vaan vaikeuksia jotta saat laskutettua 500 tonnia vaikka oikeesti on brenkku ollu pari viikkoo ainaki :D Husq
Mitkäs psykoosit sulla on? Tekstisi ulosanti on hyvin sekavaa. Vähemmän sitä brenkkua siellä ja enempi raitista ulkoilmaa.
Ja mitäs luulet, että onko se kannattavaa raivauttaa ulkopuolisella moneen kertaan uudistuskustannusten päälle? Se vesakko ajaa noin pienen kuusen yli alta aikayksikön ja rahat on menneet kankkulan kaivoon jos ei mitään tekisi. Uudistustyön jälkeen pari kertaa perkausta, taimikonhoito, ennakkoraivaus ja ensharvennukselta 50 kiintoa per hehtaari puuta tienlaitaan. Ei ole vielä kakkosharvennuksessakaan päästy nollatulokseen kun ynnää hoitotyöt ja erottaa ne puunmyyntituloista.
no nythän siellä olisi kasvanut oikea puulaji
Noo en tiedä oikein. Vanerikoivun kasvatus ei oikein ole järkevää enää siinä kohtaa kun on kuitenkin investoitu maanmuokkaukseen kuusentaimille. Jos rauduskoivikon haluaa, niin sen saa kyllä luontaisestikin.
@@JOmetsuri eikös tuohon olisi koivikko kasvanut ilman maanmuokkaustakin, siinä kun laskee kustannukset laikutuksesta ym. päätehakkuulle niin tulee aika raskas ja kallis prosessi.
@@rautakuu9110 Se pitäisi taas nyt metsänomistajalta kysyä, joka on tuohon valinnut kasvatettavan puun ja maanmuokkauksen. Onhan noita luontaisestikin tulleita metsiä ihan hyvälaatuisina. Mutta sitten kun on hakkuun jälkeen päätetty kuusentaimikko istuttaa, niin ei sitä enää siinä vaiheessa kannata laskee luontaiselle puulle pian.
nojoo mutta ihan yleisenä kannanottona ihmettelen nuin raskasta kasvatus politiikkaa, kun kuusta työnnetään jokapaikkaan vaikka väkisin
johtuu usein puutteellisesta metsäneuvonnastakin
Joo se ei ole oikein leipäpappien hommaa
Avaatko hiukan tätä termiä "leipäpappi"? 😄 ihan uusi termi ja käsite itselle.
@@JOmetsuri Kirkon papeista yleistynyt sana ainakin Suomessa. Käsitteen mukaan kun palkka juoksi niin ei muulla väliä
@@sakarivalkeajarvi1556 kiitos tarkennuksesta ja avaamisesta! Oppipahan jotain uutta tänäänkin! 😄
Raivaaja tienaa
Ei näissä hommissa liikaa tienaa ainakaan vaivaan nähden!
Sähköpostilla