Katri Saarikiveä oli helppo ja mukava kuunnella. Osasi heti käsitellä samalla aaltopituudella haastattelijan avausta ja kysymystä. Sanoisinko näin, että Katri vastasi ja argumentoi heti sillä olettamuksella mikä minulla oli, mutta perusteli ja toi siihen uusia näkökantoja. Kirjoitan sen näin, koska Katri toi koko ajan uusia työkaluja miten ajatella "oikein" tai "kiinnostavasti", mutta kuulijasta se tuntui tuolta. Toivottavasti Katri kirjoittaa paljon kirjoja, koska haluan ahmia tämän kaverin ajatuksia ja näkemyksiä. Minulle Katri oli uusi löytö ja tulen seuraamaan häntä jatkossa/ tulevaisuudessa. Kiitos tämän podcastin tästä helmestä. Siis vau! Suomesta!
Aivan mahtavaa että olette saaneet Katrin jälleen haastateltavaksi! Katria on kyllä kiva kuunnella. Vielä enemmän toivoisin syvään päätyyn menemistä, keskustelua ajattelun ja tietoisuuden todellisesta olemuksesta nykytiedon valossa ja viimeisimmistä saavutuksista alalla. Neurotieteilijällä olisi varmasti tähän paljon mielenkiintoista annettavaa. Toinen kova tältä alalta olisi professori Antti Revonsuo, ottakaa hänetkin joskus mukaan!
Tuossa 17 minuutin kohdalla pysäytin ja rupesin miettimään. Omien kokemusten perusteella voisin sanoa, että lähes joka kerta käy niin kun miettii jotain tulevaa tilannetta mihin on joutumassa, niin se ei mene niin kuin on suunnitellut sen menevän. Sitä pohtii etukäteen mitenkähän sanoo sitten jos toinen sanoo näin ja näin ym. No lopulta sitten kun se tilanne on päällä niin se menee täysin eritavalla kuin on suunnitellut, mutta silti aina hyvin. En tiedä miten muut ihmiset tästä asiasta ajattelee, mutta näin ainakin itsellä se aina menee. Otan esimerkin eiliseltä. Kaverin kissan menin lopettamaan kun oli huonossa kunnossa iäkäs kissa. No siitä otin ennakkoon stressiä jonkun verran ja edellisenä yönä painajaisia näin siitä asiasta. Ehkä se uni sitten oli se, ettei eilen kun saavuin revolverin kanssa paikalle ahdistanut yhtään, ja toimin niin kuin pitikin, vaikka pelkäsin että pystynkö toimimaan täysin oikein.
Olen kuunnellut Saarikiven juttuja useamman vuoden, niinkuin moni muu. Tämä taitaa olla paras niistä. Ehkä ensimmäisen vauvan saaminen pistää miettimään ihmisen eloa uudesta näkökulmasta - hormoneineen päivineen. Onneksi olkoon.
Ihminen haluaa dominoida , hänen olemuksensa on siis vallantahtoinen. Tiede ja tieteellinen metodi on vain yksi tietämisen muoto, ja äly on liian usein vain pelkkä nariseva kone. Tietoisuus sekin on vain pelkkä ihmiset yhteen liittävä verkko, ja häviää tietämisessä aina ruumiille ( vieteille) . Ihmisestä puhuttaessa mitään " objektiivista" tietoa ei ole olemassakaan , mikä johtuu siitä, että ihminen ennen " tietämistä" asettaa ekaksi oman kuvansa näytölle ennen " tietämistään", tätä sanotaan antropomorfismiksi, ja tiede on vain yksi heijastus tästä ihmisen varmuuden kaipuusta, tiede ( sen totuudentahto) on jotan muuttumatonta ja jotain itseään varten tehtyä, tarkoittaen , että ihminen löytää objekteista lopulta ainoastaan sitä mitä on niihin itse laittanut ( heijastanut). Näin ollen tiede ei ole mikään absoluuttinen selitys maailmasta eikä edes ihmisestä itsestään, mutta toki se väittää että se tietää, tai jos ei vielä tiedä, niin varmasti aivan kohta, kunhan hetki vielä odotellaan, tämä kuitenkin on vain tieteen vallantahtoa, halua tietää jotain absoluuttisen varmasti, siis selkänojan kaipuuta, että 2+ 2 = 4 koska tiedämme jo ennelta ta mathemata mitä luku 2 tarkoittaa. Ihmistä toki voi tutkia tieteellisenä objektina, mutta toinen on, mikä on unohdettu, vapautensa eksistenssissä, missä tiede ei sitten enää riitäkään. Ihminen tietää vain niin paljon kuin luulee tai uskoo tietävänsä. Ja pitää myös muistaa , että ehdoton varmuus ulottuu maailmassa vain niin pitkälle kuin tieteellinen ( käsitteellinen) tieto pääsee. Ja se mikä " meiltä" eniten puuttuu on luova hulluus, ei järki tai käsitteellinen tieto, sitä on jo aivan " liikaakin". Ja vastaus otsikkoon: ei, ihminen ei lopulta ole ihan hirveän järkevä.
Hyvää keskustelua. Mielenkiintoista oli huomata kun puhuitte horoskoopeista, niin huomasi että ette itse asiassa olleet juuri ollenkaan niihin perehtyneet ja silti teillä olikin välittömästi vahva näkemys siitä miksi ne ovat "huuhaata" ja että "juu tehdään mekin tähdistä tällainen "panda" niminen horoskooppi, joka tarkoittaa sitä taikka tätä". Halusitte olla tästä heti samanmielisiä, koska teillä on mukava keskustelun solina käynnissä, eikä kumpikaan halua sitä rikkoa. Koska lisäksi keskustelussanne kontekstina oli "älykkyys", ei siihen tietenkään millään tavalla olisi sopinut teiltä kummaltakaan ajatus siitä, että horoskoopeissa olisi jotain älyä taikka järkeä. Näin sitä tipuitte tuohon "älykkyys" kontekstinne rakentamaan kuoppaan. Veikkaan, että jos teistä jompi kumpi olisi tutustunut syvästi horoskooppien historiaan, olisikin niihin liittyen voinut tulla yllättäen hyvinkin pitkä ja järkiasoihin nojaava puheenvuoro. Silloin kun ei ole tietoa, niin lipsahtaa tosi helposti sellaiseen "itselleen tuntemattoman aiheen" stereotypian kuoppaan. Mutta siis tämä on ihan inhimillistä ja ymmärrettävää.
Aivot toimivat yhden teorian mukaan siten, että ne luovat ennakkokäsityksiä jostain tulevasta tilanteesta ja jos se tuleva ei vastaa todellisuutta , niin silloin on mahdollisuus ehkä oppimiseen? Hmmm... Milloin viimeksi muutin mielipidettä kun ennakkokäsitys ei vastannut todellisuutta?
Leena Mörttinen olisi ilo nähdä vieraana. Fiksu, viihdyttävä ja loistava keskustelija, jolta löytyy myös kyky esittää asiansa mukaansatempaavan terävällä kärjellä.
Hienoa, saadaan lisää veronmaksajia, näitä pitäisi saada lisää, kuka muuten maksaa tulevat eläkkeet. Onnea perheelle, toivottavasti muut rohkaistuvat myös tekemään jälkeläisiä.
Katri Saarikiveä oli helppo ja mukava kuunnella. Osasi heti käsitellä samalla aaltopituudella haastattelijan avausta ja kysymystä. Sanoisinko näin, että Katri vastasi ja argumentoi heti sillä olettamuksella mikä minulla oli, mutta perusteli ja toi siihen uusia näkökantoja. Kirjoitan sen näin, koska Katri toi koko ajan uusia työkaluja miten ajatella "oikein" tai "kiinnostavasti", mutta kuulijasta se tuntui tuolta. Toivottavasti Katri kirjoittaa paljon kirjoja, koska haluan ahmia tämän kaverin ajatuksia ja näkemyksiä. Minulle Katri oli uusi löytö ja tulen seuraamaan häntä jatkossa/ tulevaisuudessa. Kiitos tämän podcastin tästä helmestä. Siis vau! Suomesta!
Aivan mahtavaa että olette saaneet Katrin jälleen haastateltavaksi! Katria on kyllä kiva kuunnella. Vielä enemmän toivoisin syvään päätyyn menemistä, keskustelua ajattelun ja tietoisuuden todellisesta olemuksesta nykytiedon valossa ja viimeisimmistä saavutuksista alalla. Neurotieteilijällä olisi varmasti tähän paljon mielenkiintoista annettavaa. Toinen kova tältä alalta olisi professori Antti Revonsuo, ottakaa hänetkin joskus mukaan!
Meillä on vanha jakso Antti Revonsuon kanssa olemassa jo, se pitäisi löytyä myös UA-camsta.
@@Futucast Noniin, tämä pitääkin kuunnella!
Tuossa 17 minuutin kohdalla pysäytin ja rupesin miettimään. Omien kokemusten perusteella voisin sanoa, että lähes joka kerta käy niin kun miettii jotain tulevaa tilannetta mihin on joutumassa, niin se ei mene niin kuin on suunnitellut sen menevän. Sitä pohtii etukäteen mitenkähän sanoo sitten jos toinen sanoo näin ja näin ym. No lopulta sitten kun se tilanne on päällä niin se menee täysin eritavalla kuin on suunnitellut, mutta silti aina hyvin. En tiedä miten muut ihmiset tästä asiasta ajattelee, mutta näin ainakin itsellä se aina menee. Otan esimerkin eiliseltä. Kaverin kissan menin lopettamaan kun oli huonossa kunnossa iäkäs kissa. No siitä otin ennakkoon stressiä jonkun verran ja edellisenä yönä painajaisia näin siitä asiasta. Ehkä se uni sitten oli se, ettei eilen kun saavuin revolverin kanssa paikalle ahdistanut yhtään, ja toimin niin kuin pitikin, vaikka pelkäsin että pystynkö toimimaan täysin oikein.
Olen kuunnellut Saarikiven juttuja useamman vuoden, niinkuin moni muu.
Tämä taitaa olla paras niistä. Ehkä ensimmäisen vauvan saaminen pistää miettimään ihmisen eloa uudesta näkökulmasta - hormoneineen päivineen. Onneksi olkoon.
Onko järki politiikassa sitä, että pelataan lopputuloksesta ja mikä on se lopputulos josta pelataan?
Ihminen haluaa dominoida , hänen olemuksensa on siis vallantahtoinen. Tiede ja tieteellinen metodi on vain yksi tietämisen muoto, ja äly on liian usein vain pelkkä nariseva kone. Tietoisuus sekin on vain pelkkä ihmiset yhteen liittävä verkko, ja häviää tietämisessä aina ruumiille ( vieteille) . Ihmisestä puhuttaessa mitään " objektiivista" tietoa ei ole olemassakaan , mikä johtuu siitä, että ihminen ennen " tietämistä" asettaa ekaksi oman kuvansa näytölle ennen " tietämistään", tätä sanotaan antropomorfismiksi, ja tiede on vain yksi heijastus tästä ihmisen varmuuden kaipuusta, tiede ( sen totuudentahto) on jotan muuttumatonta ja jotain itseään varten tehtyä, tarkoittaen , että ihminen löytää objekteista lopulta ainoastaan sitä mitä on niihin itse laittanut ( heijastanut). Näin ollen tiede ei ole mikään absoluuttinen selitys maailmasta eikä edes ihmisestä itsestään, mutta toki se väittää että se tietää, tai jos ei vielä tiedä, niin varmasti aivan kohta, kunhan hetki vielä odotellaan, tämä kuitenkin on vain tieteen vallantahtoa, halua tietää jotain absoluuttisen varmasti, siis selkänojan kaipuuta, että 2+ 2 = 4 koska tiedämme jo ennelta ta mathemata mitä luku 2 tarkoittaa. Ihmistä toki voi tutkia tieteellisenä objektina, mutta toinen on, mikä on unohdettu, vapautensa eksistenssissä, missä tiede ei sitten enää riitäkään. Ihminen tietää vain niin paljon kuin luulee tai uskoo tietävänsä. Ja pitää myös muistaa , että ehdoton varmuus ulottuu maailmassa vain niin pitkälle kuin tieteellinen ( käsitteellinen) tieto pääsee. Ja se mikä " meiltä" eniten puuttuu on luova hulluus, ei järki tai käsitteellinen tieto, sitä on jo aivan " liikaakin".
Ja vastaus otsikkoon: ei, ihminen ei lopulta ole ihan hirveän järkevä.
uskon myös että olemme järkeviä eläimiä, mutta muut eläimet ovat varmasti myös meitä älykkäämpiä vaikka ei ymmäretä niitä
Onneksi en ole eläin. Eläimet eivät manipuloi ihmistä. Olen suomalainen mies.
Hyvää keskustelua. Mielenkiintoista oli huomata kun puhuitte horoskoopeista, niin huomasi että ette itse asiassa olleet juuri ollenkaan niihin perehtyneet ja silti teillä olikin välittömästi vahva näkemys siitä miksi ne ovat "huuhaata" ja että "juu tehdään mekin tähdistä tällainen "panda" niminen horoskooppi, joka tarkoittaa sitä taikka tätä". Halusitte olla tästä heti samanmielisiä, koska teillä on mukava keskustelun solina käynnissä, eikä kumpikaan halua sitä rikkoa. Koska lisäksi keskustelussanne kontekstina oli "älykkyys", ei siihen tietenkään millään tavalla olisi sopinut teiltä kummaltakaan ajatus siitä, että horoskoopeissa olisi jotain älyä taikka järkeä. Näin sitä tipuitte tuohon "älykkyys" kontekstinne rakentamaan kuoppaan. Veikkaan, että jos teistä jompi kumpi olisi tutustunut syvästi horoskooppien historiaan, olisikin niihin liittyen voinut tulla yllättäen hyvinkin pitkä ja järkiasoihin nojaava puheenvuoro. Silloin kun ei ole tietoa, niin lipsahtaa tosi helposti sellaiseen "itselleen tuntemattoman aiheen" stereotypian kuoppaan. Mutta siis tämä on ihan inhimillistä ja ymmärrettävää.
Aivot toimivat yhden teorian mukaan siten, että ne luovat ennakkokäsityksiä jostain tulevasta tilanteesta ja jos se tuleva ei vastaa todellisuutta , niin silloin on mahdollisuus ehkä oppimiseen?
Hmmm... Milloin viimeksi muutin mielipidettä kun ennakkokäsitys ei vastannut todellisuutta?
Leena Mörttinen olisi ilo nähdä vieraana. Fiksu, viihdyttävä ja loistava keskustelija, jolta löytyy myös kyky esittää asiansa mukaansatempaavan terävällä kärjellä.
Milloin viimeksi muutin mielipidettäni 😀?
Kunpa itsekin osaisin suhtautua aina Katrin tapaisella rauhallisuudella kaikkeen. - ¡Elämän makuista äitiyttä!
"Järki hoi älä jätä :)"
Hienoa, saadaan lisää veronmaksajia, näitä pitäisi saada lisää, kuka muuten maksaa tulevat eläkkeet. Onnea perheelle, toivottavasti muut rohkaistuvat myös tekemään jälkeläisiä.
Ihminen ei ole eläin.
Ihmi en on Ihmi en ja eläin on eläin 👿
Ihminen ei ole eläin.
Eläimetkään eivät ole eläimiä, jos tähän lähdetään.