Äitini oli puolivuotias kun tämä filmi on tehty,ei mikään mahdottoman pitkä aika kuitenkaan!Vielä lapsuudessani oli joka kylässä seppä,arvostettu ja tarvittu ammattimies!
I came here after looking at scythes and wondering if there was a way to 'sweep' and cut in both directions. These people were quite incredible. Such precision swinging sharp scythes within close proximity of each other!
Kovaa työtäkin voi romantisoida sopivalla selostuksella. Elämä oli aika askeettista tuolloin ja vielä muutaman vuosikymmenen jälkeenkin, mutta hengissä selvittiin. Omat kokemukseni heinänteosta ovat -60 luvulta. 😊
Keitä nämä ovat? Minulta on kadoksissa yksi renki, ja hänen lapsensa. Kuolleet jo varmaan molemmat. Ainakin renki. Hänellä ja isoisoäidilläni oli lapsi. Mutta kukaan ei tiedä siitä.
En pysty yksilöimään sukulaisiani filmistä, sillä en osaa tehdä "tag" -merkintöjä filmiin. Kyseessä on Hilma Pauliina Virtanen o.s. Rajala, hänen miehensä Juho Kustaa Virtanen o.s. Mäkipää ja heidän poikansa Kalle Virtanen. He olivat töissä Humpin kartanossa.
Eiköhän tuohon aikaan pukeuduttu tuollatavalla noissa hommissa, eikä kameraa varten. Tuohon aikaan tavalliset työläisetkin pitivät pukua arkena, eikä kukaan pukeutunut niin huonosti kuin nykyään. Oli komeat virkapuvut ja univormu postinkantajallakin.
@@jannesalo6348 Epäkurantit rippivaateet siellä oli. Niillä me tehtiin heinätöitä. Poku oli hevoasen nimi. Ja vaateet on helpoin ratkaisu paarma-pellossa. Muista, että lkarjaa oli hyvin pitkään eikä navetossa.
Ei heinänteko ole mitään helppoa,niin voi sanoa ihminen joka ei siitä tiedä yhtään mitään! Moni työ näyttää helpolta,jos sitä ei itse osaa,useimmat eivät osaa!
Äitini oli puolivuotias kun tämä filmi on tehty,ei mikään mahdottoman pitkä aika kuitenkaan!Vielä lapsuudessani oli joka kylässä seppä,arvostettu ja tarvittu ammattimies!
I came here after looking at scythes and wondering if there was a way to 'sweep' and cut in both directions. These people were quite incredible. Such precision swinging sharp scythes within close proximity of each other!
I had seen this kind of scythes but in here, but had not seen the tactics how to use them :) Have to try this summer :)
If you take a look from abt 5:00 onward you can see one demonstration of one two-way scything technique
1936
Interesting document which is the only example in the world I have seen where the scythe is swung both ways.
Kovaa työtäkin voi romantisoida sopivalla selostuksella. Elämä oli aika askeettista tuolloin ja vielä muutaman vuosikymmenen jälkeenkin, mutta hengissä selvittiin. Omat kokemukseni heinänteosta ovat -60 luvulta. 😊
Joo oli se vielä 70-80 luvullaki semmosta hommaa, että romantiikka kaukana, ei tuu ikävä! Eläköön pyöräpaalit!
Hämeenkyrö Heinänteko 1936
Tuo on harvinainen työkalu: Väärävarsi. Vaatii taitoa käyttää. Olen nähnyt aikoinaan eräänkin Laurin niittävän "Väärävarrella".
Juu, ilmeisesti nykyisin. Törmäsin juuri tuohon ja jäi kiinnostamaa; Suomen museoviraston mukaan yleisin viikatetyyppi Suomessa vanhaan aikaan.
1936
Tässä videossa esintyy sukulaisiani.
Keitä nämä ovat? Minulta on kadoksissa yksi renki, ja hänen lapsensa. Kuolleet jo varmaan molemmat. Ainakin renki. Hänellä ja isoisoäidilläni oli lapsi. Mutta kukaan ei tiedä siitä.
En pysty yksilöimään sukulaisiani filmistä, sillä en osaa tehdä "tag" -merkintöjä filmiin. Kyseessä on Hilma Pauliina Virtanen o.s. Rajala, hänen miehensä Juho Kustaa Virtanen o.s. Mäkipää ja heidän poikansa Kalle Virtanen. He olivat töissä Humpin kartanossa.
1936
😂.....suomen heina ladoissa...
...
❤✌️🇫🇴🐾Tuli sitten
....9 kukauden jalkeen ...lapsia ...
😂👍😉🤣🇫🇴🦋🌻
Kyllä on kameraa varten pukeuduttu!
Eiköhän tuohon aikaan pukeuduttu tuollatavalla noissa hommissa, eikä kameraa varten. Tuohon aikaan tavalliset työläisetkin pitivät pukua arkena, eikä kukaan pukeutunut niin huonosti kuin nykyään. Oli komeat virkapuvut ja univormu postinkantajallakin.
@@jannesalo6348 Epäkurantit rippivaateet siellä oli. Niillä me tehtiin heinätöitä. Poku oli hevoasen nimi. Ja vaateet on helpoin ratkaisu paarma-pellossa. Muista, että lkarjaa oli hyvin pitkään eikä navetossa.
helppoa kuin heinänteko.
Eli ei helppoa :) Totesivat vanhempani tästä nykysuomen heitosta.
1936
Ei heinänteko ole mitään helppoa,niin voi sanoa ihminen joka ei siitä tiedä yhtään mitään! Moni työ näyttää helpolta,jos sitä ei itse osaa,useimmat eivät osaa!
dziadek zna zasady, po za zasadą ostrzenia kosy: "17 By iron, iron itself is sharpened. So one man* sharpens the face of another." Proverbs 27:17 .