Kiitos Tapsa jälleen! 😊 Näiden tosi informatiivisten videoiden jälkeen en enää ikinä valita tai hermostu, jos lentoni on myöhässä, vaan muistan, että sille on aina hyvä syy, joka voi liittyä myös meidän kaikkien turvallisuuteen. Mieluummin myöhässä kuin riskissä joutua lento-onnettomuuteen. Keep up the good work! ✨
Samaa mieltä. Tossa kesällä lento myöhästyi, kun polttoainetta valui tankkauksessa asematasolle ja se piti puhdistaa ennen kuin koneeseen otettiin matkustajia edes sisään. Suurin osa matkustajista oli aika hermona, mutta ite pyrin sen ärsytyksenkin keskellä rationalisoimaan Tapion videoista oppineena, että ilmailu on tarkasti säänneltyä hommaa ja loppuviimein kaikki tehdään sen vuoksi niin tarkasti, että lentäminen olisi turvallista. Eikä ärsyttäny muuten enää kauaa, kun tiedosti vaan tosiasiat.
Kerran Kuopion lennolla uudelleensijoitettiin matkustajia ja itsekin pääsin ns. businekseen, sikäli kuin ATR:ssä sellainen nyt on olevinaan. Meitä siis pari matkustajaa siirrettiin koneen etuosaan istumaan :)
Sieltä taas tulee tiukkaa faktaa! Olisi aikamoinen työmaa ruveta laskemaan nykypäivän matkustajaliikenteessä painoa ja massakeskiötä käsin, ilman ohjelmia.
Ei tuo nyt kovinkaan ihmeellinen asia ole kun sen oivaltaa. Mutta kummassa on suurempi riski laskea väärin? Laskeehan se ohjelmakin ihan mitä sattuu jos tietojen syötössä sattuu näppäilyvirhe tai muuta fuulaa... Ja kuinka tarkkaan reppujen, laukkujen ja konttien painotkaan on punnittu? Useimmat laskelmat perustuu keskiarvoihin tai oletuksiin. Vai kuinka monta kertaa sinut on punnittu koneen boardaamisen yhteydessä? Sata vuotta sitten sekin kuuluu olleen arkipäivää. Siis matkustajien punnitseminen.
Otatko joskus kantaa näiden höppänöiden kemikaali ruiskutus juttuihin. Sellaiset faktat pöytään että loppuu niiden höpinät. Ja kiitos hyvistä videoista.
Moottorien toiminnasta kapteenin näkökannalta ois kiva tietää, niinkin missä reversejä käytetään miten moottorit käynnistetään, yms. Ois tosi mielenkiintoista!
näitä tulikin mietittyä tuossa vuoden vaihteessa, kun koneen puolivälissä istuvana saikin olla takimmainen matkustaja, eessäpäin olikin sit jokaisel rivil matkustajia. Embraer 190 oli koneena
Lentokoneen kippaaminen oli uutta tietoa. Joskun sattui kun oli vähän matkustajia, niin pyydettiin siirtymään koneen etuosaan. Onneksi lentokonetta ei voi sentään katkaista lastaamalla kuten pitkän tankkilaivan voi.
Olen aina ihaillut miten noissa saadaan se CG pysymään rajoissa, kun matkustajat lennon aikana vaeltavat eteen taakse jne, etenkin suurissa koneissa ja muutenkin. Lennokkihommissa oppi että se ihanteellinen CG on aika pieni alue. Aivan kuin olisin jostain lukenut jossain, että on koneita joissa on pieni polttoainetankki siiven etureunan etupuolella rungossa ja myös takapuolella, ja CG säädetään niillä tankeilla kohdalleen. Jossain koneessa oli muistaakseni sellainen systeemi.
Hyvää kontenttia, enpä tiennyt, että samaan koneeseen ei yleensä voi laittaa sekä kontteja että irtolaukkuja. Meillä yleisilmailussa on sanonta, että liian etupainoinen kone lentää huonosti ja liian takapainoinen kone lentää kerran 😄Massakeskiölaskelman joutuu kyllä tekemään ihan itse :D
Ei yleensä ja muutenkin hyvin hyvin harvoin. Mutta samaan koneeseen voi pakata sekä kontteja ja irtotavaraa. Olen yhden tai pari kertaa pakannut koneen missä toinen pää (1&2 tai 3&4) pakataan konteilla ja toinen bulkkina.
@@vilttu82 olen tietoinen tästä, mutta kuten aikaisemmin sanoin, niin on ollut myös lentoja joissa esim. etupää (1&2 ruumat) on pakattu konteilla, mutta takapää (3&4 ruumat) on pakattu bulkkina. Ja näiden lisäksi myös luonnollisesti vitonen, joka on aina bulkkiruuma.
ajoi aikoinaan lentorahtia 2005-2009 suomi-eurooppa väliä ja kerran tuli urheiluauto Koenigsegg kyytiin mälmön terminaalista ja oli menossa Hongkongiin,niin mihin kohtaan autoja lastataan,näin mulle kerrotaan et oli menossa finskin lennolla,auto oli lastattu lentolevylle,et mahtuuko 4m lentolevy matkustakoneeseen
Kiitos taas kerran hyvästä videosta! Tuli mieleen, vaikuttaako polttoaineen sijainti ja määrä massakeskiöön vai onko kone rakennettu niin, että p-aine tukee aina massakeskiötä ja sitä käytetään tasaisesti? Sen liikkumista tankeissa on varmaan estetty tai hidastettu vai onko ne osastoitu niin hyvin, ettei asialla ole merkitystä?
Voisit saada hyvän videon kun kävisit tutustumassa Jouni Laulajaiseen ja hänen lentosimulaattoriin? Seiskalehti just tehnyt jutun siitä, mutta kahden lentäjän välisenä jutusteluna irtoaisi varmaan enempi 🙂
Eikö matkustajien paino ja sijoittuminen koneessa vaikuta koneen tasapainoon ? Tai maksimikuormaan ? Miten henkilöiden paino otetaan huomioon koneen tasapainoa ja/ tai max kuormaa laskettaessa ? Konehan voi olla täynnä yli 100 kiloisia tai heitä voi sijoittua esim. koneen takaosaan ja lapsia ja kevyitä henkilöitä etuosaan, koska lipunmyynnissähän ei henkilön painoa kysytä. Eikö tämä ole ongelma ?
Matkustajien sijoittuminen ja paino vaikuttaa luonnollisesti koneen massakeskiöön. Jos aihe olisi yksittäisen lennon kannalta kriittinen, niin silloin voidaan matkustajia aina siirtää toisille paikoille.
Kyllä se vaikuttaa, samoin kuin se vaikuttaa kun matkustamohenkilökunta kulkee juomatrolleyn kanssa pitkin koneen käytävää. Ja massakeskiö muuttuu myös lennon aikana kun polttoainetta kuluu ja sen vuoksi massa muuttuu ja keskiö liikkuu. Mutta kaikki nämä tapahtuu sallituissa rajoissa.
Onkohan turvallisuuden kannalta parempi jos laukut on noissa konteissa kuin irrallaan? Äkkiseltään tuntuisi että on... Jos laukku kipinöi kontissa, sieltä ei tuli leviä niin helposti... 🤔
Kiva video taas. Itsekin olen aikanaan Ramp miehenä työskennellyt, jotain paljon vanhan kertausta. B757 kääntö sai aina hien pintaan:) muistan myös, että jotain A320 koneita tuli lastattua käsin. Muistaakseni olivat jotain turkkilaisia charter yhtiöitä. Onko Tapio pienemmät lentokoneet herkempiä massakeskiön suhteen?
Ainakin meillä aikoinaan hyppykoneen pilotit ei tykänny siitäkään kun jotkut nousi vähän turhan aikasin kiristelemään valjaita ja siinä samalla vähän nojaili taaksepäin. Ei siinä nyt mitään vaaratilannetta vielä tullut, joutu vaan vähän korjaamaan tilannetta korkeusperäsimellä josta aiheutui nousunopeuden hidastumista. Koneena pikkunen Cessna.
Aiheeseen liittyen, tekisitkö videon National airlinesin lennosta 102, jossa lentokone tippui melkein heti lentoonlähdön jälkeen alas. Rahti liikkui onnettomuudessa, kun köydet oliva väärässä kulmassa.
Kuuluuko sähkötystaito lentävän miehistön osaamis_alueeseen ? Esimerkkinä: fi.wikipedia.org/wiki/Q-koodi Miten laskeutuminen tapahtuu jos radioyhteydet on menetetty ?
Tuo morsettaminen on onneksi jäänyt jo kauan aikaa sitten pois ilmailuvaatimuksista. Eihän sillä modernissa ilmailussa mitään tee. Vielä 80 vuotta sitten asia oli toisin. Jos radioyhteys menetettäisiin, niin siihen on olemassa yleinen proseduuri mitä noudatetaan.
Yhtälailla ilmailuradioiden AM-modulaatio on muinaisjäänne. Kenttien maaliikenteessä on FM-moduloituja laitteita ja eron kyllä huomaa. Siirtymävaihe lienee ongelma kun se olisi tehtävä globaalisti, maailman laajuisesti kehitysmaat huomioiden. Liekö suunnitemia asian suhteen? @@Tapioonthemove
Ihan mielenkiinnosta, niin otetaanko jäänpoiston ”type nelosen” painoa mitenkään huomioon painossa. Veikkaisin, että ei koska senhän pitäisi nousukiidossa poistua pinnoilta. Toissapäivänä leviteltiin 1008 litraa nelosta koneen pinnoille, koska oli erittäin kova tuuli. Toki suurin osahan ei varmasti ollut koneen pinnoilla, vaan tuuli vei sen mukanaan.
Thomas Cookin kippari kerran kysyi paljonko nelosta tulee siiville, oli siis niin äärirajoilla painorajat kun oli huono keli ja vastatuuli matkalla kanasaarille..Piti vesisäiliöstä tyhjätä puolet pois et sai 100 kiloo lisää keroa. Halusivat välttää välilaskun tankille
Seuramatka alkaa Kuopiosta, Helsingistä jatketaa Kyprokselle toisen yhtiön koneella. Kontti pakataan Kuopiossa? Lento myöhästyy ja ei ehditä Helsingistä lähtevään. Kaikkien Kuopiosta lähtevien matkatavarat tulee eri koneella perästä? Näinkö se menee? Missä vaiheessa matkatavara yleensä katoaa matkan aikana?
Lentoyhtiö/maahuolintapalvelu toimittaa jälkeen jääneet laukut myöhemmin toisella lennolla perille. Matkalaukku jää monesti jälkeen kun se ns. vaihtoaika jää lyhyeksi. Tämä ei kuitenkaan ole niin yleistä mitä voisi kuvitella, varsinkin kun ottaa huomioon kuinka paljon lentoja lennetään päivittäin. Matkustaja itse voi vaikuttaa asiaan buukkaamalla lennon missä on tarpeeksi sitä vaihtoaikaa.
Moikka Tapsa! Onko konteilla jokin punnitus, kuinka paljon mikäkin kontti painaa ennen koneeseen rahtausta ja jos on, tarviiko kipparin huolehtia niistä vai tuleeko se maahenkilökunnan toimesta huolehdituksi?
Kuka nämä lentokontit omistaa? Pitääkö niitä siirrellä tyhjänä kentältä toiseen? Voiko käydä niin, että jossain kontit loppuvat ja toisaalla niitä on liikaa?
Me lennetään 3 kertaa viikossa Madeiralle. Se vaatii koulutuksen simulaattorissa ja pari kertaa kouluttajan kanssa lentämisen kohteeseen. Joten mahdollisuus kyllä on olemassa, mutta mua se Madeiran kelpuutus ei nyt hirveästi houkuttele, koska se käytännössä sinetöi sen, että olen kaikki viikonloput töissä.
kyllä, mutta kun siihen massakeskiöön vaikuttaa myös polttoaineen ja rahdin määrä, niin vähät matkustajat pitää olla samalla sektorilla. Jokainen lento tässä kohtaa on yksilöllinen
DHL:n tavaraa itse ajaneena kiinnostaisi tietää miten niiden koneisiin tehdään kuormat? Tehdäänkö ne juurikin noilla konteilla ja lavatavara erikseen vai meneekö häkeissä? Ja toki se, että kuormataanko niiden koneet useampaan kerrokseen vai onko se vain yksi kerros siellä koneen sisällä mihin kuorma tehdään?
Jos ajat irtotavaraa, niin varmasti suurin osa pakataan kontteihin ja osa kuormataan (laivat lastataan ja lentokoneet kuormataan 😉 irtoruumaan, jos jostain syystä tarvii erotella tai muusta syystä erikseen sitoa. DHL:llä pakataan kahteen kerrokseen rahti.
Minulle on muutaman kerran käynyt niin, että lähtöportilla on kyselty halukkaita laittamaan käsimatkatavarat ruumaan ilmaiseksi. Miten tälläisten tavaroiden lastaaminen konttikoneeseen tapahtuu? Vai eikö sitä konttikoneissa tehdä lainkaan? Nämä lennot ovat olleet Finnairin kotimaan lentoja ja syy käsimatkatavaroiden pyytämiseen on ollut rajallinen tila matkustamossa ja talvivaatteet, jotka vievät tilaa.
Mites jos lennolla koneeseen tulee jompaan kumpaan etu- tai takaosaan pitkä (hidas) vessajono ja ihmisiä on hetkellisesti enemmän jommassa kummassa päässä niin tuntuuko tämä koneen lennossa mitenkään? :D
@@Tapioonthemove Eli teoriassa jos matkustajat seisoivat siellä vessajonossa laskun aikana lasku ei olisi turvallinen? En ole koskaan edes miettinyt asiaa tolta kannalta..lisäsyy miksi nousun ja laskun aikana pitää istua. Hyvä video taas!
Jos matkalaukku joudutaan poistamaan viime hetkellä koneesta vaikka matkustajan sairaskohtauksen tms takia, jolloin matkustaja ei tule lennolle, niin tiedetäänkö missä kontissa matkalaukku on. Onko esim matkatavara tag myös konttiin liittyvää tietoa?
Eli noiden osastojen välissä ruumassa on väliseinät? Ettei kaikki matkalaukut ole perässä nousun jälkeen... Sidotaanko laukkuja wsim verkoilla yms. systeemeillä?
Miten pakataan laukut ruumaan kun laukkuja ja rahtia on vähän? Tarkoitan nyt konetta jossa ei ole kontteja. Sidotaanko ne jotenkin kiinni vai miten varmistetaan ettei massat pääse liikkumaan? Verkko päälle?
@@PetteriLaine75 riippuu tosi paljon mikä konetyyppi on kyseessä, mutta noin suunnilleen yhtä konttia vastaava tilavuus on yksi rahtiruuman alue mikä verkoilla sitten pidetään erillään
Mä tein aiheesta oman videon aikasemmin. Isommat eläimet menee irtoruumassa. Mikä videolla unohtui mainita, on että myös konttikoneissa on pieni irtoruuma koneen perässä. Sinne mahtuu sitten erikoisemmat tavarat, esim juuri eläimet
En voi muuta kuin ihmetellä, miten monta seikkaa lentäjien täytyy ottaa huomioon, että lentäminen on kaikinpuolin turvallista! Huomaako sen perstuntumalla, milloin koneessa on paljon kuormaa ja milloin sitä on vähemmän?
Ikinä en ole koneessa pelänny vaikka aikoinaan ramppasin atlantin yli paljonkin. Näiden sun videoiden jälkeen olen alkanut miettiä että kannattaakohan lentää.. ennen en tiennyt mikä kaikki voi mennä mönkään.. no ei tosissaan mutta kuitenkin…
Ei joka tapauksessa, vaan silloin kun sille on turvallisuuden vuoksi olennaista. Lento-onnettomuus on suurempi ympäristöhaitta kuin 1500kg hiekan kuljettamista. Ja tuon ballastin kuormaaminen on hyvin harvinaista.
Viime kädessä vastuu on kapteenilla. Mutta tässä asiassa hänen täytyy voida luottaa kuormauksen esimieheen ja kuormaajiin, että kone on kuormattu oikein.
3500 paunaa (naulaa) on kai sitten tarkka arvo, noin 1587.573 kg pyöristettynä. Tuskin tarvitsee grammaa tarkemmin ilmaista, siinä jo yksi lokin kakka kontin katolla taitaa pistää arvon pieleen eli ylikuormaksi.
Nämä on kyllä tosi opettavaisia juttuja joita ei ikinä tule edes ajatelleeksi.
Tarkkaa hommaa! Kiitos taas😊
Nämä on hyviä ja kiinnostavia juttuja.
Kiitos Tapsa jälleen! 😊 Näiden tosi informatiivisten videoiden jälkeen en enää ikinä valita tai hermostu, jos lentoni on myöhässä, vaan muistan, että sille on aina hyvä syy, joka voi liittyä myös meidän kaikkien turvallisuuteen. Mieluummin myöhässä kuin riskissä joutua lento-onnettomuuteen. Keep up the good work! ✨
Samaa mieltä. Tossa kesällä lento myöhästyi, kun polttoainetta valui tankkauksessa asematasolle ja se piti puhdistaa ennen kuin koneeseen otettiin matkustajia edes sisään. Suurin osa matkustajista oli aika hermona, mutta ite pyrin sen ärsytyksenkin keskellä rationalisoimaan Tapion videoista oppineena, että ilmailu on tarkasti säänneltyä hommaa ja loppuviimein kaikki tehdään sen vuoksi niin tarkasti, että lentäminen olisi turvallista. Eikä ärsyttäny muuten enää kauaa, kun tiedosti vaan tosiasiat.
Kerran Kuopion lennolla uudelleensijoitettiin matkustajia ja itsekin pääsin ns. businekseen, sikäli kuin ATR:ssä sellainen nyt on olevinaan. Meitä siis pari matkustajaa siirrettiin koneen etuosaan istumaan :)
Olen varsinaiselta ammatiltani varastonhoitaja. Oli mielenkiintoista tietää mitä lentokoneen rahtauksessa on otettava huomioon.
Aina sitä vaan oppii uutta. Mahtava video jälleen.
Juu tämmöosiä juttuja ja asioita vain lisää. Erittäin mielenkiintoisia asioita. 😊👍.
Sieltä taas tulee tiukkaa faktaa! Olisi aikamoinen työmaa ruveta laskemaan nykypäivän matkustajaliikenteessä painoa ja massakeskiötä käsin, ilman ohjelmia.
Ei tuo nyt kovinkaan ihmeellinen asia ole kun sen oivaltaa. Mutta kummassa on suurempi riski laskea väärin? Laskeehan se ohjelmakin ihan mitä sattuu jos tietojen syötössä sattuu näppäilyvirhe tai muuta fuulaa... Ja kuinka tarkkaan reppujen, laukkujen ja konttien painotkaan on punnittu? Useimmat laskelmat perustuu keskiarvoihin tai oletuksiin. Vai kuinka monta kertaa sinut on punnittu koneen boardaamisen yhteydessä? Sata vuotta sitten sekin kuuluu olleen arkipäivää. Siis matkustajien punnitseminen.
Kyllä nuo kipparit ovat ainakin EFHK:lla joutuneet laskemaan ihan itse noita monesti, kun ATK on kyykännyt.
Otatko joskus kantaa näiden höppänöiden kemikaali ruiskutus juttuihin. Sellaiset faktat pöytään että loppuu niiden höpinät. Ja kiitos hyvistä videoista.
Ihan loistavan mielenkiintoinen juttu. Oot kyllä loistava kertoja. Helppo ymmärtää 👍
Moottorien toiminnasta kapteenin näkökannalta ois kiva tietää, niinkin missä reversejä käytetään miten moottorit käynnistetään, yms. Ois tosi mielenkiintoista!
näitä tulikin mietittyä tuossa vuoden vaihteessa, kun koneen puolivälissä istuvana saikin olla takimmainen matkustaja, eessäpäin olikin sit jokaisel rivil matkustajia. Embraer 190 oli koneena
Kerrassaan mielenkiintoista 🙏🤘
Lentokoneen kippaaminen oli uutta tietoa. Joskun sattui kun oli vähän matkustajia, niin pyydettiin siirtymään koneen etuosaan. Onneksi lentokonetta ei voi sentään katkaista lastaamalla kuten pitkän tankkilaivan voi.
Kiitos hyvästä videosta👍🏻olisi yksi toive se että jos tekisitte videon alan opiskelusta olisin kiitollinen 😇
Kiitos. Hieno video taas 👍😊
Kiitos taas informatiivisesta videosta!
Olen aina ihaillut miten noissa saadaan se CG pysymään rajoissa, kun matkustajat lennon aikana vaeltavat eteen taakse jne, etenkin suurissa koneissa ja muutenkin. Lennokkihommissa oppi että se ihanteellinen CG on aika pieni alue. Aivan kuin olisin jostain lukenut jossain, että on koneita joissa on pieni polttoainetankki siiven etureunan etupuolella rungossa ja myös takapuolella, ja CG säädetään niillä tankeilla kohdalleen. Jossain koneessa oli muistaakseni sellainen systeemi.
Hyvää kontenttia, enpä tiennyt, että samaan koneeseen ei yleensä voi laittaa sekä kontteja että irtolaukkuja. Meillä yleisilmailussa on sanonta, että liian etupainoinen kone lentää huonosti ja liian takapainoinen kone lentää kerran 😄Massakeskiölaskelman joutuu kyllä tekemään ihan itse :D
Ei yleensä ja muutenkin hyvin hyvin harvoin.
Mutta samaan koneeseen voi pakata sekä kontteja ja irtotavaraa.
Olen yhden tai pari kertaa pakannut koneen missä toinen pää (1&2 tai 3&4) pakataan konteilla ja toinen bulkkina.
Kyllä niissä konttikoneissakin on takana vielä bulkkiruuma irtokamoille, vetää jonku parikymmentä säkkiä
@@vilttu82 olen tietoinen tästä, mutta kuten aikaisemmin sanoin, niin on ollut myös lentoja joissa esim. etupää (1&2 ruumat) on pakattu konteilla, mutta takapää (3&4 ruumat) on pakattu bulkkina. Ja näiden lisäksi myös luonnollisesti vitonen, joka on aina bulkkiruuma.
ajoi aikoinaan lentorahtia 2005-2009 suomi-eurooppa väliä ja kerran tuli urheiluauto Koenigsegg kyytiin mälmön terminaalista ja oli menossa Hongkongiin,niin mihin kohtaan autoja lastataan,näin mulle kerrotaan et oli menossa finskin lennolla,auto oli lastattu lentolevylle,et mahtuuko 4m lentolevy matkustakoneeseen
Kiitos taas kerran hyvästä videosta! Tuli mieleen, vaikuttaako polttoaineen sijainti ja määrä massakeskiöön vai onko kone rakennettu niin, että p-aine tukee aina massakeskiötä ja sitä käytetään tasaisesti? Sen liikkumista tankeissa on varmaan estetty tai hidastettu vai onko ne osastoitu niin hyvin, ettei asialla ole merkitystä?
Kiitos!
Kiitos 😊
Voisit saada hyvän videon kun kävisit tutustumassa Jouni Laulajaiseen ja hänen lentosimulaattoriin? Seiskalehti just tehnyt jutun siitä, mutta kahden lentäjän välisenä jutusteluna irtoaisi varmaan enempi 🙂
Taattua laatua jälleen!
Videoehdotus: 23.1. matkustajasta johtunut välilasku Kuopioon. Paljonko maksaa riehua lennolla?
kiitos taas videosta.
Eikö matkustajien paino ja sijoittuminen koneessa vaikuta koneen tasapainoon ? Tai maksimikuormaan ? Miten henkilöiden paino otetaan huomioon koneen tasapainoa ja/ tai max kuormaa laskettaessa ? Konehan voi olla täynnä yli 100 kiloisia tai heitä voi sijoittua esim. koneen takaosaan ja lapsia ja kevyitä henkilöitä etuosaan, koska lipunmyynnissähän ei henkilön painoa kysytä. Eikö tämä ole ongelma ?
Matkustajien sijoittuminen ja paino vaikuttaa luonnollisesti koneen massakeskiöön. Jos aihe olisi yksittäisen lennon kannalta kriittinen, niin silloin voidaan matkustajia aina siirtää toisille paikoille.
Hyvää asiaa ramp toiminnasta 👍
Mukavaa kun omakin työ tulee tätä kautta ihmisille vähän tutummaksi 👍
💪
Kiitos paljonbtästä videosta😂. Joudunntekee täst jonku esseen😒
Pilkunviilaus 12:31 ballastihan voi olla myös jotain muuta ainetta kuin hiekkaa. Esimerkiksi IL-62 oli vettä ballastina
Myös polttoaine voi olla ballastina. Hiekka on se yleisin vaihtoehto.
Hyvä ja asiallinen.
Voiko hyvin vajaassa koneessa matkustajan WC-käynti vaikuttaa massakeskiöön? Matkustajahan silloin liikkuu eri osastojen läpi.
Kyllä se vaikuttaa, samoin kuin se vaikuttaa kun matkustamohenkilökunta kulkee juomatrolleyn kanssa pitkin koneen käytävää. Ja massakeskiö muuttuu myös lennon aikana kun polttoainetta kuluu ja sen vuoksi massa muuttuu ja keskiö liikkuu. Mutta kaikki nämä tapahtuu sallituissa rajoissa.
Onkohan turvallisuuden kannalta parempi jos laukut on noissa konteissa kuin irrallaan? Äkkiseltään tuntuisi että on... Jos laukku kipinöi kontissa, sieltä ei tuli leviä niin helposti... 🤔
Ois ollu kiva jos oisit käyny vielä LS tietoja läpi ja kertonu mitä ne lyhenteet meinaa, esim MTOW,LITOW..ja jne
Loadsheet on käsitelty tarkemmin jo toisella videolla.
Kiva video taas. Itsekin olen aikanaan Ramp miehenä työskennellyt, jotain paljon vanhan kertausta. B757 kääntö sai aina hien pintaan:) muistan myös, että jotain A320 koneita tuli lastattua käsin. Muistaakseni olivat jotain turkkilaisia charter yhtiöitä. Onko Tapio pienemmät lentokoneet herkempiä massakeskiön suhteen?
Pienemmät koneet ovat joo massakeskiön suhteen herkempiä
Ainakin meillä aikoinaan hyppykoneen pilotit ei tykänny siitäkään kun jotkut nousi vähän turhan aikasin kiristelemään valjaita ja siinä samalla vähän nojaili taaksepäin. Ei siinä nyt mitään vaaratilannetta vielä tullut, joutu vaan vähän korjaamaan tilannetta korkeusperäsimellä josta aiheutui nousunopeuden hidastumista. Koneena pikkunen Cessna.
@@karikelju4289 joo, juuri näin. Mitä pienempi kone sitä vähemmän tässä on pelivaraa. Isommilla koneilla on marginaalitkin isommat.
Aiheeseen liittyen, tekisitkö videon National airlinesin lennosta 102, jossa lentokone tippui melkein heti lentoonlähdön jälkeen alas. Rahti liikkui onnettomuudessa, kun köydet oliva väärässä kulmassa.
Kuuluuko sähkötystaito lentävän miehistön osaamis_alueeseen ?
Esimerkkinä: fi.wikipedia.org/wiki/Q-koodi
Miten laskeutuminen tapahtuu jos radioyhteydet on menetetty ?
Tuo morsettaminen on onneksi jäänyt jo kauan aikaa sitten pois ilmailuvaatimuksista. Eihän sillä modernissa ilmailussa mitään tee. Vielä 80 vuotta sitten asia oli toisin.
Jos radioyhteys menetettäisiin, niin siihen on olemassa yleinen proseduuri mitä noudatetaan.
Yhtälailla ilmailuradioiden AM-modulaatio on muinaisjäänne. Kenttien maaliikenteessä on FM-moduloituja laitteita ja eron kyllä huomaa. Siirtymävaihe lienee ongelma kun se olisi tehtävä globaalisti, maailman laajuisesti kehitysmaat huomioiden. Liekö suunnitemia asian suhteen?
@@Tapioonthemove
Ihan mielenkiinnosta, niin otetaanko jäänpoiston ”type nelosen” painoa mitenkään huomioon painossa.
Veikkaisin, että ei koska senhän pitäisi nousukiidossa poistua pinnoilta.
Toissapäivänä leviteltiin 1008 litraa nelosta koneen pinnoille, koska oli erittäin kova tuuli.
Toki suurin osahan ei varmasti ollut koneen pinnoilla, vaan tuuli vei sen mukanaan.
Ei sitä oteta huomioon.
Thomas Cookin kippari kerran kysyi paljonko nelosta tulee siiville, oli siis niin äärirajoilla painorajat kun oli huono keli ja vastatuuli matkalla kanasaarille..Piti vesisäiliöstä tyhjätä puolet pois et sai 100 kiloo lisää keroa. Halusivat välttää välilaskun tankille
Nelonenhan lähtee nousussa pois pinnoilta, joten sen takia niitä kiloja/litroja ei kaiketi lasketa mukaan painolaskelmiin.
loistava video. voisitkos joskus käydä ilmailu matematiikkaa oikeen paperilla läpi että millaisia laskutoimituksia pitää osata
Ihan päässälaskut on se mitä pilotit tarvii. Ei muuta.
Seuramatka alkaa Kuopiosta, Helsingistä jatketaa Kyprokselle toisen yhtiön
koneella. Kontti pakataan Kuopiossa? Lento myöhästyy ja ei ehditä Helsingistä
lähtevään. Kaikkien Kuopiosta lähtevien matkatavarat tulee eri koneella perästä?
Näinkö se menee? Missä vaiheessa matkatavara yleensä katoaa matkan aikana?
Lentoyhtiö/maahuolintapalvelu toimittaa jälkeen jääneet laukut myöhemmin toisella lennolla perille. Matkalaukku jää monesti jälkeen kun se ns. vaihtoaika jää lyhyeksi. Tämä ei kuitenkaan ole niin yleistä mitä voisi kuvitella, varsinkin kun ottaa huomioon kuinka paljon lentoja lennetään päivittäin. Matkustaja itse voi vaikuttaa asiaan buukkaamalla lennon missä on tarpeeksi sitä vaihtoaikaa.
Moikka Tapsa! Onko konteilla jokin punnitus, kuinka paljon mikäkin kontti painaa ennen koneeseen rahtausta ja jos on, tarviiko kipparin huolehtia niistä vai tuleeko se maahenkilökunnan toimesta huolehdituksi?
Jokaisen kontin massa tiedetään kun ne kuormataan koneeseen. Maahenkilökunta huolehtii tästä.
Kontti painaa x-määrän ja kaikki sinne menevät laukut punnitaan check in -tilanteessa.
tää oli hauska
Kuka nämä lentokontit omistaa? Pitääkö niitä siirrellä tyhjänä kentältä toiseen? Voiko käydä niin, että jossain kontit loppuvat ja toisaalla niitä on liikaa?
Yleensä lentoyhtiö ne omistaa ja tyhjiä kontteja luonnollisesti pitää välillä siirtää, kun niitä kasaantuu toisille kentille.
Aiheesta toiseen. Autopilotin ohjelmointi. Koko matkan reittipisteet näpytät ja exec jo asematasol vai loput matkan aikana ?
Ohjelmointiin menee se 10 min ja se tehdään maassa ennen lähtöä koko reitille alusta loppuun. Lennolla siihen tehdään muutoksia lennonjohdon pyynnöstä
Onko sun mahdollista lentää Madeiralle discoveryllä? Minkälainen lisäkoulutus sinne laskeutumiseen vaaditaan?
Me lennetään 3 kertaa viikossa Madeiralle. Se vaatii koulutuksen simulaattorissa ja pari kertaa kouluttajan kanssa lentämisen kohteeseen. Joten mahdollisuus kyllä on olemassa, mutta mua se Madeiran kelpuutus ei nyt hirveästi houkuttele, koska se käytännössä sinetöi sen, että olen kaikki viikonloput töissä.
Eikö se, että matkustajat (silloin kun oli vähän) istuisivat mahdollisimman kaukana, silloinhan se keskipiste on niiden välissä?
kyllä, mutta kun siihen massakeskiöön vaikuttaa myös polttoaineen ja rahdin määrä, niin vähät matkustajat pitää olla samalla sektorilla. Jokainen lento tässä kohtaa on yksilöllinen
DHL:n tavaraa itse ajaneena kiinnostaisi tietää miten niiden koneisiin tehdään kuormat? Tehdäänkö ne juurikin noilla konteilla ja lavatavara erikseen vai meneekö häkeissä? Ja toki se, että kuormataanko niiden koneet useampaan kerrokseen vai onko se vain yksi kerros siellä koneen sisällä mihin kuorma tehdään?
menee konteissa pienemmät paketit sekä isommat lastataan lavetteille ja päälle verkko. ainakin 737 kuormataan vain yhteen kerrokseen
Jos ajat irtotavaraa, niin varmasti suurin osa pakataan kontteihin ja osa kuormataan (laivat lastataan ja lentokoneet kuormataan 😉 irtoruumaan, jos jostain syystä tarvii erotella tai muusta syystä erikseen sitoa.
DHL:llä pakataan kahteen kerrokseen rahti.
Ouluun laskeutunut norwegianin kone alkoi keulimaan kun matkustajat poistuivat etuosasta nopeasti. Meni hetki ennen kuin päästiin loputkin ulos
Minulle on muutaman kerran käynyt niin, että lähtöportilla on kyselty halukkaita laittamaan käsimatkatavarat ruumaan ilmaiseksi. Miten tälläisten tavaroiden lastaaminen konttikoneeseen tapahtuu? Vai eikö sitä konttikoneissa tehdä lainkaan?
Nämä lennot ovat olleet Finnairin kotimaan lentoja ja syy käsimatkatavaroiden pyytämiseen on ollut rajallinen tila matkustamossa ja talvivaatteet, jotka vievät tilaa.
Konttikoneissa on pieni irtotavararuuma minne mahtuu noin 20 laukkua. Ne menee yleensä sitten sinne.
Mites jos lennolla koneeseen tulee jompaan kumpaan etu- tai takaosaan pitkä (hidas) vessajono ja ihmisiä on hetkellisesti enemmän jommassa kummassa päässä niin tuntuuko tämä koneen lennossa mitenkään? :D
Kyllä se vaikuttaa, mutta autopilotin trimmi kompensoi sen koneen ollessa ilmassa.
@@Tapioonthemove Eli teoriassa jos matkustajat seisoivat siellä vessajonossa laskun aikana lasku ei olisi turvallinen? En ole koskaan edes miettinyt asiaa tolta kannalta..lisäsyy miksi nousun ja laskun aikana pitää istua.
Hyvä video taas!
Oletko koskaan lentänyt rahtikonetta
En ole. Olen lentänyt uralla tähän asti vain matkustajakoneita
Jos matkalaukku joudutaan poistamaan viime hetkellä koneesta vaikka matkustajan sairaskohtauksen tms takia, jolloin matkustaja ei tule lennolle, niin tiedetäänkö missä kontissa matkalaukku on. Onko esim matkatavara tag myös konttiin liittyvää tietoa?
Joo, konttien etu on myös tässä, että tiedetään missä kontissa poistettava laukku on.
Eli noiden osastojen välissä ruumassa on väliseinät? Ettei kaikki matkalaukut ole perässä nousun jälkeen... Sidotaanko laukkuja wsim verkoilla yms. systeemeillä?
Irtoversiossa rahtiruuman osastojen välissä on verkko mikä estää kuorman liikkumisen
Vaatiiko laki/säädökset mitä ea välineitä kokeessa on ja mikänon lentohenkilöstön ea koulutus, onko koneissa esim. Deffa?
Lentokoneista löytyy hyvin kattava ea välineistö (mm. deffa) ja henkilökunta on koulutettu myös hyvin kattavasti.
Miten pakataan laukut ruumaan kun laukkuja ja rahtia on vähän? Tarkoitan nyt konetta jossa ei ole kontteja. Sidotaanko ne jotenkin kiinni vai miten varmistetaan ettei massat pääse liikkumaan? Verkko päälle?
Ruumien välillä on verkot.
@@Tapioonthemove Onko ne verkoilla eriytetyt osastot kuinka isoja?
@@PetteriLaine75 riippuu tosi paljon mikä konetyyppi on kyseessä, mutta noin suunnilleen yhtä konttia vastaava tilavuus on yksi rahtiruuman alue mikä verkoilla sitten pidetään erillään
Kiitos.
Mikä on muuten tässä massaleskiölaskelmassa matkustajan standardipaino? Vaihteleeko lentoyhtiöittäin?
Todennäköisesti vaihtelee.
Finnairillahan käytetään konttikoneita myös bulkkipakkaamiseen.
Se on ihan järkevää jos on kohteita minne lennetään harvemmin
Ja tenskun lennot on vissiin aika kriittisiä polttoaineen suhteen ja sitä kautta painon suhteen.
Vissiin senkin takia ne lennot on bulkkiversiona🤷🏻♂️
Siinä on A321 sharkleteilla kantamansa ääripäässä.
4:09 on pakattu liian tiiviisti ?
siltä vähän näyttäisi
Mitne Tapsa eläinten pakkaaminen. Missä ne matkustaa ruumassa?
Mä tein aiheesta oman videon aikasemmin. Isommat eläimet menee irtoruumassa. Mikä videolla unohtui mainita, on että myös konttikoneissa on pieni irtoruuma koneen perässä. Sinne mahtuu sitten erikoisemmat tavarat, esim juuri eläimet
En voi muuta kuin ihmetellä, miten monta seikkaa lentäjien täytyy ottaa huomioon, että lentäminen on kaikinpuolin turvallista! Huomaako sen perstuntumalla, milloin koneessa on paljon kuormaa ja milloin sitä on vähemmän?
Joo, huomaa. Esimerkiksi kevyt kone on huomattavan hankala laskeutua vs. painava kone.
Ikinä en ole koneessa pelänny vaikka aikoinaan ramppasin atlantin yli paljonkin. Näiden sun videoiden jälkeen olen alkanut miettiä että kannattaakohan lentää.. ennen en tiennyt mikä kaikki voi mennä mönkään.. no ei tosissaan mutta kuitenkin…
Eli onko matkatavaroiden vähentäminen ympäristösyistä täysin turhaa jos koneeseen lastataan joka tapauksessa matkatavaroiden sijasta hiekkasäkkejä🤔
Ei joka tapauksessa, vaan silloin kun sille on turvallisuuden vuoksi olennaista. Lento-onnettomuus on suurempi ympäristöhaitta kuin 1500kg hiekan kuljettamista. Ja tuon ballastin kuormaaminen on hyvin harvinaista.
Voitko laittaa tekstitykset päälle？
Laitetaanko mahdolliset eläimet tuollaiseen konttiin?
Eläimet menee ns. irtokuomana. Myös konttikoneissa on pienempi irtoruuma, missä kuljetetaan eläimet.
Lemmikkien omistajat voisi kokeilla itse matkustaa siellä ruumassa, niin miettis ehkä uudestaan ottaako sen pikku hauvelin matkalle mukaan
@@VmKobudo jep, mutta joskus pakottava syy
jos rahtikone trimmi katsotaan painon mukaan, niin miten matkujakone trimmataan koska eripainoisia ihmisiä?
Matkustajille käytetään ns. standardipainoja massa ja tasapainolaskennassa.
kysyn vaa jotta ettehä työ lentälät tarkista kuinka se ruuma lastataa,jotta onko siitä vastuu kenellä jos jottai sattuu?
Viime kädessä vastuu on kapteenilla. Mutta tässä asiassa hänen täytyy voida luottaa kuormauksen esimieheen ja kuormaajiin, että kone on kuormattu oikein.
Noin määkin luulin ja pitäähän niihi luottaa.kiitti ko vadtasit😊
@@jokke1742 oli hyvä kysymys 👍
Mikä on ruuman lämpötila lennon aikana?
about +15
Katsotko koskaan tv tota sarjaa lentoturman tutkintaa
Käytännössä en
Uskaltaako Thaimaan lennolla käydä vessassa
Vai tarkoitti sinun keskustelu nousu ja lasku vai kokomatkaa
Uskaltaa käydä.
1588 noin suurinpiirtein 😃
😃
3500 paunaa (naulaa) on kai sitten tarkka arvo, noin 1587.573 kg pyöristettynä. Tuskin tarvitsee grammaa tarkemmin ilmaista, siinä jo yksi lokin kakka kontin katolla taitaa pistää arvon pieleen eli ylikuormaksi.
First
Kiitos!