LAPIN MAAKUNTAMUSEO
LAPIN MAAKUNTAMUSEO
  • 34
  • 45 789
Mistä hyttyset tulevat
Hyttyset ja Lapin kesä kuuluvat kiinteästi toisiinsa.
Hyttysten määriä voi erittäin karkeasti ennustaa talven lumimäärän ja keväisten sulamisvesien perusteella, koska hyttystoukat elävät matalissa, kausikuivissa lammissa. Soillakin kehittyy hyttysiä, mutta ei siinä määrin mitä yleisesti ajatellaan.
Переглядів: 449

Відео

Kerroskuvaaminen mikroskoopilla
Переглядів 2082 роки тому
Mikroskooppinen kerroskuvaus vaatii erityisiä laitteita ja ohjelmistoja. Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmelan vetämässä PUTTE-hankkeessa kuvataan sienisääskiä tieteellisiä tarkoituksia varten. Tällä videolla annetaan vinkkejä korkealaatuisten kuvien ottamiseen. Videolla opastetaan erityisesti Leican LAS X ohjelmiston ja M205C mikroskoopin käyttämiseen kuvaamisessa. Käsi...
Nuori Priitu - Talvi 1917-1918 Rovaniemellä - Tutustu kirjaan!
Переглядів 2352 роки тому
Nuori Priitu -sarjakuva vie sisällissodan aikaan Rovaniemelle Vuosina 1917-1918 Suomessa kuohuu, kansa on jakautumassa kahtia. Myös Rovaniemellä on levotonta. Samaan aikaan 17-vuotias nuori nainen Priitu ystävineen etsii omaa paikkaansa maailmassa. Kuinka itsenäistyvän maan tapahtumat vaikuttavat nuoriin ja kuinka käy ystävyyden? Nuori Priitu - Talvi 1917-1918 Rovaniemellä -tietokirjassa seurat...
Rovaniemen markkinat - Kuvia menneiltä vuosikymmeniltä
Переглядів 2,3 тис.2 роки тому
Rovaniemen markkinoita on vietetty jo vuodesta 1881 lähtien. Kokosimme tähän esitykseen kuvia 1900-luvun alusta lähtien 1960-luvulle saakka. Kuvaajat: Lauri Alanärä Pauli Laalo Iikka Paavalniemi Artturi Salo Osassa kuvista kuvaaja on tuntematon. Äänet: Ylen Elävä arkisto / Rovaniemen markkinat helmikuussa 1960 Lapin maakuntamuseon ja Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:n kokoelmat Tuotanto: L...
Suomen sulkahyttyset
Переглядів 1053 роки тому
Euroopasta tunnetaan 11 sulkahyttyslajia, joista kaikki tavataan Suomesta. Sulkahyttysten lajimäärä onkin suurimmillaan Pohjois-Euroopassa. Sulkahyttystoukat ovat seisovien vesien petoja, joita voi tavata niin suurissa järvissä kuin pienissä, kausikuivissa lammikoissa. Vuoden 2021 tammikuussa Suomesta kuvattiin tieteelle uusi laji, Chaoborus posio, ja kesäkuussa 2021 julkaistiin runsaasti kuvit...
Malaise-hyönteispyydys
Переглядів 1643 роки тому
Malaise on maailmanlaajuisesti käytetty pyydys hyönteisten keräämiseen. Malaise-pyydys sopii erityisesti kaksisiipisille, pistiäisille ja eräille vesihyönteisille. Tällä videolla kerrotaan Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela kertoo sopivan pyydyspaikan valinnasta ja asettamisesta. Käsikirjoitus ja ohjaus: Jukka Salmela Kuvat: Jukka Salmela Kuvaus ja leikkaus: Jaakko Vää...
Sienisääskien määrittäminen heimo-, suku- ja lajitasolle
Переглядів 1593 роки тому
Sienisääskien tarkempi tunnistaminen perustuu morfologisiin tuntomerkkeihin, kuten siipisuonitukseen. Määrittämisessä hyvä mikroskooppi on välttämätön. Tällä videolla Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela esittelee sienisääskiheimot ja annetaan vinkkejä suku- ja lajitason määrittämiseen. Lapin maakuntamuseon sienisääskihanketta rahoitetaan Ympäristöministeriön PUTTE-tutki...
Pohjois-Euroopan sienisääskien taksonomia ja määritystyökalu
Переглядів 1653 роки тому
Sienisääsket ovat lajirikas mutta huonosti tunnettu hyönteisryhmä. Sienisääskien monimuotoisuus Euroopassa on suurimmillaan Pohjois-Euroopassa. Lapin maakuntamuseo johtaa Ympäristöministeriön PUTTE-II -tutkimushanketta (2021-2022), jossa selvitetään lajien taksonomiaa ja tehdään määritystyökalu lajien tunnistamista varten. Videolla luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela esittelee hankkeen sisä...
Museoesineiden turvallinen käsittely
Переглядів 2113 роки тому
Kulttuurihistoriallisiin esinekokoelmiin voi kuulua hyvin erilaisia objekteja. Esineistön ja aineistojen koot voivat vaihdella pienistä pinsseistä vaikkapa suuriin koneisiin. Materiaalien kirjo on niin ikään laaja aina hauraista silkkitekstiileistä muoveihin tai vaikkapa metallisiin työvälineisiin. Museoesineitä käsitellään yleensä ottaen mahdollisimman vähän. Mikäli niitä on liikuteltava, on v...
Näin säilytät arkistoaineistoa
Переглядів 843 роки тому
Arkistoaineistoja voi olla hyvin monenlaisia. Kirjeet, almanakat, kunniakirjat, päiväkirjat tai virallisemmat asiakirjat kertovat monipuolisesti ihmisten elämästä. Vanhojen ja hauraiden arkistoaineistojen käsittelyssä ja säilyttämisessä kannattaa olla erityisen huolellinen. Aineistoja ei kannata alkaa esimerkiksi korjailemaan teipeillä tai liimoilla omin päin, sillä siitä saattaa olla enemmän h...
Näin säilytät ja käsittelet valokuvia
Переглядів 4973 роки тому
Vanhojen valokuvien - kuten vedosten, diakuvien ja negatiivien - käsittelyssä ja säilytyksessä kannattaa ottaa muutamia asioita huomioon, jotta kuvat säilyisivät mahdollisimman hyvin ja pitkään. Valokuvia on hyvä käsitellä mielellään suojakäsineet kädessä, ja kuvia olisi mahdollisuuksien mukaan säilytettävä mahdollisimman tasaisissa lämpö- ja ilmankosteusolosuhteissa ja mielellään valolta suoja...
Lapin rakennettu kulttuuriperintö
Переглядів 2,1 тис.3 роки тому
Lapin maakuntamuseon amanuenssi Jani Hiltusen vastuulla on rakennetun kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen Lapin maakuntamuseon toiminta-alueella. Lapin rakennusperintö poikkeaa muusta Suomesta alueen laajuuden, eri elinkeinojen ja kulttuurien vuoksi. Toisen maailmansodan tuhoilta säilyi vain murto-osa aiemmasta rakennusperinnöstä. Tuhojen ja uudelleen rakentamisen mittakaavan ...
Lapin soiden monimuotoisuudesta
Переглядів 4853 роки тому
Aapasuot hallitsevat peräpohjolaista ja lappilaista maisemaa laajoilla alueilla ja niiden merkitys on erityisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä. Erilaisia suotyyppejä on useita, ja Lapin suot kuuluvat pääosin neljään päätyyppiin: rämeisiin, korpiin, nevoihin tai lettoihin. Soista erityisesti lettosuot ovat Salmelan mielestä osa Lapin arvokkainta luontoa siinä missä suuret vapaat ...
Lapin maakuntamuseo: Arkeologi kertoo
Переглядів 1,9 тис.3 роки тому
Lapin maakuntamuseon arkeologi Jari-Matti Kuuselalle arkeologiset löydöt ja muut aineelliset jäännökset kertovat laajasti ihmisyydestä ja kulttuurien kehittymisestä. Arkeologina Jari-Matti ei tutki esinelöytöjä sellaisenaan, vaan asettaa tutkijana löydöt hyvin laajaan kontekstiin eikä käytännössä koskaan tarkastele yksittäistapauksia. Arkeologisen aineiston myötä käsitykset menneisyyden tapahtu...
Lapin maakuntamuseo: Uusien aikojen kynnyksellä
Переглядів 2193 роки тому
Lapin maakuntamuseo on perustettu 1975 ja vuonna 1992 museo muutti Arktikum-taloon. Vuoden 2020 alusta museosta tuli alueellinen vastuumuseo ja 2021 museo sai myös uuden museonjohtajan, kun museon pitkäaikainen kokoelma-amanuenssi Hanna Kyläniemi valittiin johtamaan museon pienehköä, mutta monialaista asiantuntijajoukkoa. Museonjohtaja Hanna Kyläniemi kertoo ajatuksiaan alueellisesta vastuumuse...
Joulun aikaan - Tunnelmakuvia Rovaniemeltä menneiltä vuosikymmeniltä
Переглядів 4903 роки тому
Joulun aikaan - Tunnelmakuvia Rovaniemeltä menneiltä vuosikymmeniltä
Pohjoiset keinot: Eläinkierros
Переглядів 3013 роки тому
Pohjoiset keinot: Eläinkierros
Pohjoiset keinot: Petsamo-sali
Переглядів 7883 роки тому
Pohjoiset keinot: Petsamo-sali
Pohjoiset keinot: Ylä-Lappi-sali, osa 2: Saamenpuku eli gákti ja saamenkäsityöt eli duodji
Переглядів 1,3 тис.3 роки тому
Pohjoiset keinot: Ylä-Lappi-sali, osa 2: Saamenpuku eli gákti ja saamenkäsityöt eli duodji
Pohjoiset keinot: Ylä-Lappi -sali, osa 1: Perustietoa saamelaisuudesta
Переглядів 2,9 тис.3 роки тому
Pohjoiset keinot: Ylä-Lappi -sali, osa 1: Perustietoa saamelaisuudesta
Pohjoiset keinot: Peräpohjola-sali, osa 2
Переглядів 3313 роки тому
Pohjoiset keinot: Peräpohjola-sali, osa 2
Pohjoiset keinot: Peräpohjola-sali, osa1
Переглядів 1563 роки тому
Pohjoiset keinot: Peräpohjola-sali, osa1
Kymmenen kysymystä hyttysistä
Переглядів 3,8 тис.3 роки тому
Kymmenen kysymystä hyttysistä
Pohjoiset keinot: Rovaniemi-sali, osa 2
Переглядів 3963 роки тому
Pohjoiset keinot: Rovaniemi-sali, osa 2
Pohjoiset keinot -perusnäyttely: Rovaniemi, osa 1
Переглядів 4083 роки тому
Pohjoiset keinot -perusnäyttely: Rovaniemi, osa 1
Lapin maakuntamuseon Pohjoiset keinot -perusnäyttely: Johdanto Arktikumiin
Переглядів 3133 роки тому
Lapin maakuntamuseon Pohjoiset keinot -perusnäyttely: Johdanto Arktikumiin
Onnea Rovaniemi - 60 vuotta kaupunkina
Переглядів 25 тис.3 роки тому
Onnea Rovaniemi - 60 vuotta kaupunkina
Tervetuloa tutustumaan Lapin maakuntamuseon henkilökuntaan
Переглядів 1273 роки тому
Tervetuloa tutustumaan Lapin maakuntamuseon henkilökuntaan
JANI HILTUNEN, amanuenssi (rakennettu kulttuuriperintö)
Переглядів 633 роки тому
JANI HILTUNEN, amanuenssi (rakennettu kulttuuriperintö)
JARI-MATTI KUUSELA, arkeologi
Переглядів 1133 роки тому
JARI-MATTI KUUSELA, arkeologi

КОМЕНТАРІ

  • @klarinettpedagogen
    @klarinettpedagogen 5 місяців тому

    Heippa! Tässä filmissä on useita fakta vikoja! Niin kuin sanoit, on pientenkin kieliryhmien luku saatu kasvamaan ja samoin on Kemin Lapissa josta et mainitse ollenkaan? Kodassa on oikealla perhe, isäntä ja emäntä sekä pienent lapset. Muut ovat toisella puolella. Porosaamelaiset periytyvät ikimuistoisesta, ikivanhasta metsä ja pyynti kansasta, mutta eivät ala jutamaan ennen kuin vuonna 1607, silloin tehdyn Ruotsin verotusmuutoksen jälkeen ja silloin oli Suomi Ruotsin itäisin lääni ja sitä mukaa Ruotsin administraation ja lakien alla! Tämä 1607 vuoden verotuksella hyvitti Kruunu poronhoitoa ja monet metsä ja pyynti saamelaiset syrjittiin rutiköyhiksi! Sen jälkeen vielä pakotettiin heidät 70 vuoden ajan kuljettamaan hopeaa Nasa Tunturilta Piittimenen. 1700 luvun lopussa oli hyvin monet metsä ja pyyntisaamelaisista srjitty pois maistaan jotka sitten lakimuutoksella varastettiin! Sekään ei riittänyt, vaan 1928 heidät pyhkäistiin pois saamelaisuudessa Ruotsissa ja Suomessa se oli tehty jo 1763, pyyhkäisemällä heidät pois kirkko ja maakirjoista! Tiesitkö että Kemin saamenkieli oli elävä selvästi 1900 luvun alkuun mutta vielä 1950 luvun alussa osasi sitä joku ja vaikka juuri tällä hetkellä on vain muutama , joka on alkanut käyttämään sitä, ja siitä on niin paljon säilynyt, että sen elvyttäminen tulee tapahtumaan ja koska se kieli on Kemin Lapinmaan edustaja, vaikka siellä myös puhutaan vähän pohjois saamea! Suomen SaKä ei edusta Kemin Lapinmaan (Sodankylän, Kittilän, Sompion, Keminkylän, Kuolajärven, Maanselän ja Kitkan lapinkyliä , ainakaan vielä)!!! Pidän hyvänä aloitteena esitellä YOUtubilla Saamelaisista, mutta sen on tapahduttava fakta perustoilla! Tässä on huomioitava että meillä on nauhoitus ja filmaus mahdollisuus ja siksi tiedän että Kemin Saamenkieli ei koskaan tule katoamaan. Sen sijaan on sillä murteella yhtäläisyyttä Inarin Saamenkielen kanssa, jolloin se saa sieltä tukea ja päin vastoi, se tulee tukemaan Inarinsaamenkieltä, koska puhujia lisääntyy joka päivä. En muista juuri nyt, mutta meitä on jo aikanen määrä ja kaikki meidän lapset tulevatt oppimaan Kemin saamea. Olen juuri tehnyt hyvin tieteellisen ja syvän esityksen Suomen saamelaistilanteesta Powe Point muodossa joka erityisesti kohtuu metsä ja pyynti sekä Inarin saamelaisiin! Vilkaise www.metsasaamelaiset.fi Hae minut kaveriksi Facebookilta (jos kiinnostaa) tai ota yhteyttä Merja Mattilaan - Kuolajärven Lapinkylässä. Y.T. ja kiitosta. / Mauri Eira

  • @ristolindroth3745
    @ristolindroth3745 8 місяців тому

    1965 ja 2023 väliajan olen nähnyt Rovaniemen ja se on huikeaa kehitystä. Nykypäivänä moderni pohjolan helmi, jonkaelinvoima on kansainvälisen matkailun varassa suureltaosin. Matka jatkuu on mielenkiintoista jatkossakin mihin kehitys jatkuu. Täällä on hyvä asua👍

  • @mcainabylsii
    @mcainabylsii Рік тому

    Ei enää vaikuta. Olen ollut viimeisten 20 vuoden aikana immuuni hyttysten pistolle.

  • @siljapalokangas6695
    @siljapalokangas6695 Рік тому

    Ihania muistoja, kiitos.

  • @spkanava
    @spkanava Рік тому

    LAPPI 2020

  • @marymijuton6273
    @marymijuton6273 Рік тому

    C' est à quelle époque ?

  • @heidieveliinah
    @heidieveliinah Рік тому

    Kiitos erittäin paljon tästä haastattelusta, täytyy täältä etelästä päästä sinne pohjoiseen tutustumaan lisää 👍🏼

  • @Mixzu1245232
    @Mixzu1245232 2 роки тому

    Just tässä imasen olutta mökillä ja näitä paskoja pörrää ympärillä ja karkotteet ei riitä... Ois kiva olla ulkonakin

  • @spkanava
    @spkanava 2 роки тому

    ROVANIEMI 1881

  • @Eeropolvasti
    @Eeropolvasti 3 роки тому

    Todella kiva katsella, nain 1960 syntyneena miehena, ja nyt taalla Floridassa olleena, jo vuodesta 1985, mahtavia kuvia, muistoja, jopa muutama tutun?/ nakonen naamakin, hieno tuo Amerikan Presidentin , Johnsonin kadenpuristus, jonkun paikallisen miehen kanssa, siina kuvassa oli sita jotain =)) Kiitos kuvien ottajille, mahtava homma ! Eero Aaronpoika Laukkanen, ps. olikohan aitini katilona tuossa, luultavasti ensimmaien vauva vuodella 1960 ;o) , jos jou tietaa, antakaa tietaa =))

    • @teijaalanko5165
      @teijaalanko5165 Рік тому

      Hello Eero Laukkanen. Varmaankin oli sinun Äitisi kätilönä kun synnyin jo Sinettään , oli niin kiire tähän maailmaan. Äitini puhui että oli sinun Äitisi siihen aikaan kätilönä. Aikaa on vierinyt. Ihania muistoja vanhasta Rovaniemestä, myöhemmästä kun näistä kuvista. Pidän Rovaniemestä.🌅👋〰️〰️🍮😄🌏

    • @Eeropolvasti
      @Eeropolvasti Рік тому

      @@teijaalanko5165 Olen varma siita, aiti Elvi oli katilona hyvin, hyvin edistyksellinen, uraa uurtava, hanen ansiosta tulivat miehet synnytykseen mukaan, aikoinaan, ja han oli perustamassa, Paivakoti systeemia aikoinaan SInettaan, mista se sitten laajeni joka paikkaan, Love My Mother !!! Arvo Ylpon oppilaita, ja sen huomas =)

    • @teijaalanko5165
      @teijaalanko5165 Рік тому

      @@Eeropolvasti . Okay. Hienoa Eero Laukkanen. Mukavia muistoja varmaan monille ihmisille teidän Äidistänne joka teki pitkän uran tässä työssä. Hyvää jatkoa sinulle sinne Floridaan missä minun siskonikin usein käynyt. 👋🌅🍃🌺

    • @Eeropolvasti
      @Eeropolvasti Рік тому

      @@teijaalanko5165 Siskosi Tuula kertoi mukavan jutun, oli ollu kuumeessa, pienena, kouluikasena kotona, hytissy vallyjen alla, aiti Elvi oli tullu kotikaynnille, ottannu vallyt pois ja aukaissu ikkunan, etta viilenee, oli talviaika, rupes kuume laskeen =))

    • @spkanava
      @spkanava Рік тому

      1960

  • @hoviteppo4268
    @hoviteppo4268 3 роки тому

    Hyvä pätkä!

  • @teijaalanko5165
    @teijaalanko5165 3 роки тому

    Kyllä se on syntynyt kovalla työllä Rovaniemikin. Ei ollut ns.hienouksia vielä kovin paljon. On näistä aikaa kulunut mutta hienoa työtä on tehty ja paljon. Kaunis kaupunki kaikenkaikkiaan Rovaniemi. Kiitos näistä vanhoista ajoista joita kuvattu.🌅🏡🏠🏞💕👌👋

  • @spkanava
    @spkanava 3 роки тому

    ROVANIEMI Onnea 60 Vuotta 1960

  • @topipaavisto3061
    @topipaavisto3061 3 роки тому

    Kiitos selventävistä vastauksista.:)

  • @johndickinson2879
    @johndickinson2879 3 роки тому

    These are great historic images. There are places here which I recognise in Rovaniemi now.